Työssäkäyvien suomalaisten työkyky on hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen tukipilari. Työhön liittyviä sairauksia ehkäisemällä ja hoitamalla saadaan yhteiskuntaan lisää työkykyisiä päiviä. Päivistä jokainen on tärkeä lisä työurien pituuteen ja työn tuottavuuteen.

Työkyky ei ole vain yksilön asia, vaan suoraan sidoksissa julkisen talouden kestävyyteen ja yritysten kilpailukykyyn.

Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan työkyvyn tukijana Suomen työllisyystalkoissa ja työpaikkojen kumppanina työkykyjohtamisessa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, joka tuntee työpaikat, työn sisällöt ja työn nopeasti muuttuvan todellisuuden.

 

Kaksi miljoonaa työikäistä tavoittavan työterveyshuollon potentiaali on valtava, jos sitä hyödynnetään tarvelähtöisesti, ennakoivasti ja vaikuttavasti. Täysi hyöty jää saavuttamatta, jos yhteistyö työpaikkojen, esihenkilöiden ja työterveyshuollon välillä on satunnaista tai käynnistyy vasta ongelmien kasvaessa. Painopisteen on siirryttävä nykyistä vahvemmin ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon.

Työikäisten palvelut ovat hajautuneet useille toimijoille, eikä yhteistyö ole aina toiminut parhaalla tavalla. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelu on kuitenkin hyödytöntä.

Tarvitsemme tiivistä ja toimivaa yhteistyötä työikäisten terveyden ja työkyvyn turvaamiseksi. Hyvinvointialueiden kehittämistyö tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella kriittisesti, miten työikäisen palvelupolku rakennetaan sujuvaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

 

Olemme viime vuosina kehittäneet työterveyshuoltoa yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa. Käytännönläheisiä ohjeita, toimintamalleja ja oppaita aiheesta on koottu uudelle Työterveyslaitoksen ylläpitämälle Uudistuva työterveyshuolto -sivulle.

TYÖOTE-toimintamalli on konkreettinen työkalu työikäisten sujuvaan palveluun. Sen periaatteena on ohjata työntekijä erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon, jos sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä tai kun epäillään työhön liittyviä oireita tai työkykyongelmia.

Työterveyshuolto tuntee muuta terveydenhuoltoa paremmin työn sisällön ja kuormitustekijät ja osaa arvioida tarvittavat tukitoimet, työn muokkauksen mahdollisuudet ja sairausloman tarpeen.

Näin vapautuu julkisen terveydenhuollon resursseja, ja mallin avulla on saatu vähennettyä merkittävästi sairauspoissaoloja, sijaistarvetta ja työn keskeytyksiä. Pitkät, rutiininomaiset sairauspoissaolot eivät ole kestävä ratkaisu työntekijälle eivätkä työnantajalle.

Työterveyshuoltoa on uudistettava tutkitun tiedon pohjalta ja työelämän muutokset huomioiden. Kehittämiseen tarvitaan mukaan työpaikkoja ja työterveyshuollon palveluntuottajia, jotta uudet toimintamallit vastaavat todellisiin tarpeisiin ja saadaan nopeasti osaksi arkea.

Vaikuttava työkyvyn tuki syntyy yhteistyöstä: selkeästä työnjaosta, tarvelähtöisistä toimintatavoista ja mitattavista tuloksista. Työterveyshuollon tulevaisuus ratkaistaan käytännön teoilla, ei rakenteellisilla vastakkainasetteluilla.

 

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta.