Jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä haasteita, jotka koettelevat mielenterveyttä. Työpaikoilla tarvitaan taitoa tunnistaa ongelmat ja puuttua niihin.

Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet yleisimpiä syitä työ­kyvyttömyyseläkkei­siin ja pitkiin sairaus­poissaoloihin. Vaikka asia on yleisesti tiedossa, työelämässä ongelmiin ei usein osata puuttua en­nakoivasti.

Tähän tarpeeseen Suomen mielenterveysseura on kehittänyt työ­paikoille suunnatun mielenterveyden ensiapukoulutuksen. Kurssi jakautuu moduuleihin, joiden kokonaiskesto on 14 tuntia. Koulutuk­sen ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi perusasioita, kuten mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Sen jälkeen käsitellään tunteita ja vuorovaikutusta työyhteisössä, työ­elämän muutoksia, kriiseistä selviytymistä ja työn voimavaroja.

– Viimeinen moduuli on kohden­nettu erityisesti esimiehille, HR-hen­kilöstölle, työsuojeluihmisille ja luot­tamushenkilöille. Siinä keskitytään mielenterveyden häiriöihin, niihin puuttumiseen ja niissä tukemiseen, kertoo projektipäällikkö Johannes Parkkonen Suomen mielenterveysseurasta. Hän kertoi koulutuksesta Tutkimus tutuksi -tilaisuudessa, jonka hanketta rahoittanut Työsuojelurahasto järjesti helmikuussa Helsingissä.

MIELENTERVEYDESTÄ puhuttaessa olisi Parkkosen mukaan hyvä päästä eroon mustavalkoisesta jaottelusta sairaisiin ja terveisiin.

– On tärkeää tunnistaa se, että mielenterveys on paljon laajempi ja monimuotoisempi käsite kuin sairau­den puute. Työn tiedetään tukevan mielenterveyttä, koska se voi muun muassa vahvistaa osallisuuden ja mer­kityksellisyyden kokemusta. Mutta työ voi myös kuormittaa mieltä.

Esimerkiksi liian suuri työmäärä tai epämiellyttävät, yksitoikkoiset tehtä­vät voivat kerryttää taakkaa. Kuormittumisen vaaraa aiheuttavat myös kokemukset arvostuksen puutteesta tai epäoikeudenmukaisuudesta sekä henkilösuhteiden ongelmat. Tilanne vaikeutuu, jos työpaikalla on myös heikkoa johtamista ja viestintää.

– Täytyy muistaa sekin, että kukaan meistä ei pysty jättämään kotielämässä ja vapaa-aikana tapahtuvia asioita ko­konaan työpaikan oven ulkopuolelle. Niihin liittyviä tunteita ja ajatuksia joudumme käsittelemään myös töissä, Parkkonen huomauttaa.

NOIN 40 PROSENTTIA mielenterveyskuntoutujista on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi saa stigman, kielteisen leiman. Niin usein käykin: lähes viidennes suomalaisis­ta pelkää mielenterveyskuntoutujia eikä haluaisi heitä naapureikseen.

Tiedot perustuvat barometriin, jonka Mielenterveyden keskusliitto teki viime vuoden lopulla. Parkkosen mukaan leimautumisen pelko heijastuu myös työelämään.

– Stigman kokeminen alistaa, eristää ja saattaa johtaa taitojen alikäyttöön tai poissaoloihin. Ihminen ei esimer­kiksi hae töitä tai nykyistä vaativampia tehtäviä, koska hän olettaa, ettei tule niitä saamaan. Myös hoitoon hakeutuminen voi viivästyä. Hänen mukaansa moni on kuiten­kin huomannut, että kun ongelmis­taan on rohkaistunut kertomaan, ympäristön suhtautuminen onkin ollut kuviteltua myönteisempää.

– Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on ottaa mielenterveys puheeksi työ­paikalla jo ennen kuin ongelmia edes on, hyvien olosuhteiden vallitessa. Silloin siitä on helpompi puhua myös vaikeina aikoina.

Ryhmäkeskusteluja ja muita vuoro­vaikutuksellisia menetelmiä hyödyn­tävä koulutus on maksullinen, ja sen vetäjinä toimivat Suomen mielenterveysseuran kouluttamat ohjaajat.

 

Mielenterveyttä vahvistavalla työpaikalla

• Ylläpidetään myönteistä ja kannustavaa työyhteisökulttuuria
• Vähennetään johtamisella stressitekijöitä, kuten kohtuutonta työ­kuormaa, epävarmuutta sekä huonoa viestintää ja vuorovaikutusta
• Käytetään varhaisen tuen mallia
• Tuetaan mielenterveyden häiriöön sairastuneita
• Kiinnitetään erityistä huomiota työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen
• Kohdellaan jokaista oikeudenmukaisesti ja reilusti.

Lähde: Suomen mielenterveysseura

Teksti: Helinä Kujala
Kuva: Shutterstock