Omien vahvuuksien löytäminen ja niiden käyttäminen saa ihmisen kukoistamaan. Omien taitojen sanoittaminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Siinä missä päiväkoti-ikäiset lapset luettelevat suvereenisti vahvuuksiaan, moni aikuinen kiemurtelee vaivaantuneena. Ei kai sitä nyt kehtaa itseään kehua.

Uravalmentaja Merja Uschanoff kertoo, että ammatillista osaamista kertyy opinnoista ja ennen kaikkea työn tekemisestä. Osaamisen lisäksi ihmisen persoona vaikuttaa siihen, miten hän työtään tekee. Tutkijat väittävät, että vain noin 30 prosenttia ihmisistä tuntee omat vahvuutensa ja tietää, missä on parhaimmillaan.

Taitojen ja ominaisuuksien tunteminen auttaa kehittymään työssä. Se lisää tyytyväisyyttä ja motivaatiota.

Vahvuudet ja motiivi kulkevat usein käsi kädessä. Mahdollisuus käyttää työssä luontaisia vahvuuksiaan motivoi ja pitää yllä mielenkiintoa. Vahvuuksien hyödyntäminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, mikä puolestaan synnyttää lisää motivaatiota.

– Syntyy hyvää tulosta, Uschanoff tiivistää.

Tarkastele ensin arvojasi

Motivaatiot ja arvot ovat osaamisen ja vahvuuksien kivijalka. Ensin on tiedettävä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mikä minua motivoi. Osa tuntee hyvin omat arvonsa, mutta osa ei ole koskaan tullut ajatelleeksi niitä, vaikka todennäköisesti toteuttaa arvojaan elämässään tavalla tai toisella.

Arvojaan voi tarkastella esimerkiksi kirjoittamalla ylös kymmenen itselle tärkeää asiaa. Listalle voi kertyä tuttuja asioita, kuten perhe, terveys ja turvallisuus. Myös asiantuntijuus, huolellisuus, ilo, itsenäisyys ja korkea laatu ovat arvoja.

Tarkastele arvojasi yhdistelemällä ja karsimalla niitä. Valitse neljä tärkeintä ydinarvoasi ja pohdi, millaista työelämäsi on silloin, kun nämä arvot toteutuvat.

Omien arvojen tarkasteleminen on tärkeää etenkin silloin, kun on tyytymätön, kiireinen tai uupunut. Arvojen tunnistaminen auttaa kirkastamaan sitä, mikä ei juuri nyt ole kohdallaan, ja helpottaa muutosten tekemistä.

Muista päivittää osaamistasi

Osaamista voi kartoittaa esimerkiksi osaamiskartan avulla. Kirjoita ylös, mistä kaikesta substanssiosaamisesi koostuu ja tee toinen lista asenteistasi. Miten asennoidut esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen? Tai miten suhtaudut kiireeseen?

Sanoita osaamistasi kirjoittamalla ylös, mitä teet ja mikä roolisi on, mitä kaikkea olet saanut aikaan, millaisia taitoja matkan varrella on kertynyt, mitä olet oppinut ja mitä vahvuuksiasi olet hyödyntänyt tähänastisissa tehtävissäsi. Kirjoita myös, mitkä asiat ovat motivoineet sinua, mitkä eivät.

– Jokainen on osaamisensa ja vahvuuksiensa tunnistamisen paras asiantuntija.

Muilta saatu palautekin voi silti olla uskomattoman valaiseva kokemus. Uschanoff kertoo pohtineensa nuorena ammatinvalintapsykologin kanssa tulevaisuuttaan. Hän osallistui päivän kestäviin testeihin, joiden yhtenä tuloksena oli se, että hän on loogis-matemaattisesti erittäin lahjakas.

– Hämmästyin, sillä matematiikan numeroni oli kuusi. Psykologi sai minut kuitenkin vakuuttumaan, joten osallistuin matematiikan preppauskurssille ja kirjoitin ylioppilaskokeissa matematiikasta ällän.

Silloinkin, kun kaikki on hyvin, on tärkeä tunnistaa osaamisensa ja osata sanoittaa sitä. Se auttaa tekemään asioita itselleen parhaiten sopivalla tyylillä.

Osaamisen kehittämisestä kannattaa pitää huolta myös silloin, kun hallitsee hyvin työnsä. Tämän päivän taidoille ei ehkä ole enää viiden vuoden kuluttua kysyntää, jollei osaamistaan ole päivittänyt.

Vahvuudet antavat energiaa

Yhdysvaltalaisen psykologi Martin Seligmanin mukaan hyvinvointi ja tyytyväisyys kumpuavat omiin vahvuuksiin keskittymisestä ja niiden hyödyntämisestä. Vahvuudet energisoivat. Kun tunnistat vahvuutesi ja käytät niitä, saat asioita aikaan ja kukoistat. Kukoistavan ihmisen seurassa on hyvä olla.

Omien vahvuuksien tunnistamista auttaa sen miettiminen, mistä saat energiaa. Vahvuudet löytyvät todennäköisesti niistä asioista, joita teet mielelläsi. Kirjoita ylös henkilökohtaisia vahvuuksiasi, joita voivat olla esimerkiksi luovuus, uteliaisuus, kyky ajatella kriittisesti, sisukkuus, optimismi ja sosiaalinen älykkyys.

Psykologinen VIA-testi on hyvä työkalu omien vahvuuksien tunnistamiseen. Testissä kärkeen nousevat ne vahvuudet, jotka sinulle ovat vastaustesi perusteella ominaisia. Pohdi testin tehtyäsi, minkä verran pystyt hyödyntämään vahvuuksiasi nykyisessä työssäsi tai voisiko työtäsi tuunata enemmän vahvuuksiesi suuntaan. Testin tulokset voi ottaa mukaan esimerkiksi kehityskeskusteluun.

– Omien vahvuuksien löytäminen lisää onnellisuutta. Valitettavasti olemme parempia tunnistamaan omia heikkouksiamme kuin vahvuuksiamme, ja siksi vahvuuksia kannattaa tutkia tietoisesti.

Itsetuntemus karttuu palautteesta

Vahvuuksien ohella on tärkeä tunnistaa heikkoudet, jotta tietää, miten tulee niiden kanssa toimeen. Vahvuuksien viljeleminen on kuitenkin heikkouksien hiomista tärkeämpää, sillä vahvuuksista syntyvät parhaat työtulokset.

Työyhteisön ja esihenkilöiden palaute on arvokasta, sillä palaute lisää itsetuntemusta. Johtotehtävissä aiemmin työskennellyt Merja Uschanoff soisikin, että työyhteisössä vallitsisi avoin palautekulttuuri. Hän kannustaa johtajia tutustumaan työntekijöihinsä, jotta he pystyvät antamaan oikeasti rakentavaa palautetta ja auttamaan työntekijöitä hyödyntämään osaamistaan.

Psykologian professori Steven Reissin kehittämän motivaatioprofiilin mukaan ne ihmiset, joilla on vahva hyväksynnän tarve, peilaavat omaa suoriutumistaan muiden antamaan palautteeseen ja siksi nimenomaan tarvitsevat palautetta muilta. He syttyvät saadessaan kannustavaa palautetta mutta voivat lannistua negatiivisesta palautteesta, jollei sitä osata antaa oikealla tavalla.

Ne työntekijät, joilla ei ole näin suuri tarve muiden hyväksyntään, ovat yleensä niitä, jotka pystyvät itse arvioimaan omaa suoritustaan. Johtajan on tärkeä tunnistaa, mikä eri työntekijöitä motivoi.

 

LISÄÄ AIHEESTA

TTT 4/2020: Muotoile oma urasi

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 6/2020.