Tekoälyn käyttö on edelleen kovin vähäistä, ja eniten sitä käyttävät johtavassa asemassa olevat ja korkeakoulutetut, selviää tuoreesta Suomen Yrittäjien Työelämägallupista, johon vastasi reilut tuhat työikäistä.

Vastaajista neljännes ei käytä tekoälyä lainkaan, ja joka viides kertoo hyödyntävänsä sitä vain satunnaisesti. Päivittäisiä käyttäjiä on 16 prosenttia, joista useita kertoja päivässä tekoälyä hyödyntää yhdeksän prosenttia.

Yhteensä 37 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä vähintään kerran viikossa.

– Tekoälyn käyttö työelämässä tai vapaalla on edelleen harvojen käsissä. Se ei ole juurtunut osaksi suomalaisten arkea ja liiketoimintaa. Tuottavuudelle ja teknologisen kehitykselle olisi kriittistä, että tekoälyn hyödyntämisestä tulisi luonteva osa arkipäivää, sanoo digi- ja innovaatiopolitiikan asiantuntija Maria Nyroos Suomen Yrittäjistä.

Käyttö on aktiivisinta johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, kun taas työntekijät, yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat hyödyntävät sitä selvästi harvemmin.

– Yrittäjien osalta on vielä rutkasti kirittävää tekoälyn käyttöön, jotta se tukisi uutta ja innovatiivista yrittäjyyttä. Tekoälyn ei tule olla vain johdon ja korkeakoulutettujen väline, sillä se voi myös eriyttää työelämää.

Naiset ja miehet käyttävät tekoälyä yhtä usein. 30–44-vuotiaat käyttävät tekoälyä useimmin.

Tekoälyn vaikutuksia työhön pelätään

Mitä isommasta organisaatiosta on kyse, sitä aktiivisemmin tekoälyä on käytetty. Viidennes arvioi, että tekoäly on tehostanut omaa työtä.

Erityisesti työttömät sekä yrittäjät ja yksityisten ammatinharjoittajat näkevät tekoälyn uhkaavan työtä. Kun freelancerit ja yksinyrittäjät kantavat itse vastuun osaamisensa kehittämisestä ja toimeentulostaan, joten teknologian nopea kehitys voi tuntua kuormittavalta ilman selkeää tukea tai koulutusta

– Jos työmarkkinoilla korostuu ajatus siitä, että tekoäly korvaa tiettyjä tehtäviä, se voi lisätä huolta etenkin niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat jo valmiiksi epävarmassa asemassa työmarkkinoilla, Nyroos sanoo.

Kolmannes kokee, että tekoäly voi korvata osan nykyisistä työtehtävistä. Arvio on yleisin 30–44-vuotiailla ja johtavassa asemassa olevilla tai ylemmillä toimihenkilöillä.

– Eniten tekoälyä käyttävät ryhmät eli nuoret ja johtavassa asemassa olevat arvioivat myös muita useammin tekoälyn korvaavan nykyisiä työtehtäviä. Tämä kertoo, että tekoälyä käyttämällä ymmärrys sen mahdollisuuksista syvenee, Nyroos sanoo.

Vain joka viides on saanut tekoälykoulutusta

Hieman useampi kuin joka viides on saanut koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen omassa työssä. Näin on ollut erityisesti johtavassa asemassa olevilla ja ylemmillä toimihenkilöillä.

Tekoälykoulutusta on järjestetty useimmin kunnissa tai niiden yhtiöissä ja valtiolla ja kaiken kaikkiaan isoimmissa organisaatioissa.

– Koulutukseen kannattaa panostaa erityisesti pienissä työyhteisöissä ja yksittäisten työntekijöiden tasolla, jotta tekoälyn mahdollistamat tuottavuushyödyt leviäisivät laajemmin ja tasaisemmin työelämässä, Nyroos sanoo.