Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Mikkelissä toimineen ravintolayrittäjän yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen entisten työntekijöidensä hyväksikäytöstä.

Kiinalainen yrittäjä sai tuomion yhdestä törkeästä kiskonnasta, kahdesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sekä kahdesta työsyrjinnästä. Hyväksikäytön kohteeksi joutuivat kiinalainen kokki ja neljä vietnamilaista tarjoilijaa vuosina 2022–2023.

Kokki oli työskennellyt ravintolassa noin kahdeksan kuukautta ja tehnyt poikkeuksellisen pitkiä työpäiviä. Hänellä oli ollut vain kaksi vapaapäivää kuukaudessa sekä kaksi päivää vapaata jouluna ja juhannuksena. Työehtosopimuksen mukaisia vuorolisiä oli jäänyt maksamatta, samoin lomakorvaus. Palkkasaatavia oli kertynyt yhteensä lähes 38 000 euroa.

Käräjäoikeuden mukaan yrittäjä oli saanut kokin työpanoksesta huomattavaa taloudellista hyötyä. Yrittäjän katsottiin toimineen suunnitelmallisesti ja käyttäneen häikäilemättömästi hyväkseen työsuhteesta ja oleskeluluvasta riippuvaisen sekä kielitaidottoman työntekijän turvatonta tilaa.

Syyttäjä oli vaatinut yrittäjälle rangaistusta ihmiskaupasta, mutta käräjäoikeus piti tapausta törkeänä kiskontana.

Työehtosopimuksia ei noudatettu

Osa-aikaisesti ravintolassa työskennelleiden tarjoilijoiden työsuhteet olivat kestäneet noin kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Heille maksettu peruspalkka alitti työehtosopimuksen mukaisen palkan. Heille ei ollut maksettu myöskään vuorolisiä eikä lomakorvauksia.

Tarjoilijoilla oli teetetty usein vain kahden tunnin pituisia työvuoroja. Ravintola-alan työehtosopimuksen mukaan työvuoron tulee pääsääntöisesti olla vähintään neljän tunnin pituinen. Joskus tarjoilijat oli lähetetty kotiin kesken sovitun työvuoron, jos ravintolassa ei ollut yrittäjän mielestä riittävästi asiakkaita.

Yrittäjä perusteli matalaa aloituspalkkaa sillä, että tarjoilijat olisivat olleet aluksi harjoittelijoina. Tästä ei kuitenkaan oikeudessa esitetty selvitystä. Osa palkasta oli maksettu käteisellä, eikä käteismaksuja ollut merkitty palkkalaskelmiin. Tarjoilijoilta saamatta jääneen palkan määrä vaihteli henkilön mukaan vajaasta tuhannesta eurosta noin 6 500 euroon.

Käräjäoikeus tuomitsi yrittäjän korvaamaan yhteisvastuullisesti työnantajayhtiön kanssa työntekijöille saamatta jääneet palkat sekä kärsimyskorvauksen viivästyskorkoineen.

Suomen työelämän heikkoa tuntemusta käytetään hyväksi

Työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet työntekijät ovat tyypillisesti kielitaidottomia ja vasta vähän aikaa Suomessa oleskelleita ulkomaalaisia. He eivät tunne Suomen työlainsäädäntöä, eikä heillä useinkaan ole sosiaalisia verkostoja Suomessa. Moni ei tiedä esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisistä, koska heidän kotimaassaan ei sellaisia makseta.

Työperäinen hyväksikäyttö on monimuotoinen ilmiö, jota ulkopuolisten voi olla hankala havaita.

– Tuomioistuimissa tällaisia hyväksikäyttötapauksia voidaan arvioida tavanomaisen palkkariidan sijasta useilla eri rikosnimikkeillä, kuten tämäkin tuomio osoittaa, toteaa juristi Sanna Tuunanen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta.

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (16.2.2026). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.