Ajankohtaista

Työntekijä ei pian päätä yksin säästövapaan ajankohtaa

| Teksti: Kirsi Väisänen

Säästövapaa tarkoittaa vuosilomapäiviä, jotka työntekijä säästää pidettäväksi myöhemmin. Nykyisin työntekijä saa viime kädessä päättää vapaan ajankohdan, jos osapuolet eivät pääse siitä sopuun.

Tammikuun alusta lähtien ajankohdasta on edelleen ensisijaisesti pyrittävä sopimaan. Jos sopimusta ei synny, työntekijän pitää esittää toivomansa ajankohta viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkua. Työnantajan on vastattava perustellusti kuukauden kuluessa.

Työnantajalla on oikeus kieltäytyä, jos vapaa aiheuttaisi tuotanto- tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei pystytä välttämään tavanomaisin työjärjestelyin. Toinen peruste on se, että vapaa estäisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittamisen.

Lakiteksti ei anna työnantajalle oikeutta määrätä säästövapaan ajankohtaa, vaan oikeuden kieltäytyä työntekijän pyytämästä ajankohdasta laissa säädetyillä perusteilla. Hallituksen esityksen mukaan työntekijä saa tällöin ehdottaa uutta ajankohtaa. Oikeus säästää vuosilomaa ei muutu.

Vanhoihin säästövapaisiin siirtymäaika

Ennen lain voimaantuloa sovittu säästövapaan ajankohta säilyy ennallaan. Jos ennen vuotta 2027 säästetyn loman ajankohdasta ei ole sovittu, työntekijä saa käyttää vapaan nykyisten sääntöjen mukaan niin, että se päättyy viimeistään 31.10.2027. Neljän kuukauden ilmoitusaikaa on noudatettava.

Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.10.2026. Se tulee voimaan 1.1.2027.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje
Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.