Viidenkymmenen vuoden aikana työn fyysinen kuormitus on selkeästi vähentynyt, kun taas istumatyön osuus on lisääntynyt. Fyysinen työ ei ole kuitenkaan hävinnyt työelämästä. Edelleenkin reilu kolmannes palkansaajista kokee työnsä fyysisesti raskaaksi.

Työssä syntyy aina kuormitusta, mutta se ei ole pelkästään haitallista: lihaksemme ja aivomme tarvitsevat myös haasteita työpäivän aikana. Turhaa kuormitusta kannattaa kuitenkin aina välttää ja vähentää.

Mistä sitten tietää, mikä on haitallista ja turhaa kuormitusta? Ja milloin kuormitus on sopivaa? Entä miten työpäivän aikaista kuormitusta voi hallita?

Riippumatta siitä, millainen työn kuormitus tai kuormitustekijä on kyseessä, on pyrittävä kohtuullisuuteen – ihan niin kuin elämässä yleensäkin. Jos työtä on liikaa, yksipuolinen kuormitus jatkuu pitkään tai työssä on raskaita kuormitushuippuja, se voi johtaa jaksamisen ongelmiin. Pitkällä aikavälillä tämä voi näkyä myös työterveyden ja työkyvyn ongelmina.

Toisaalta vaikka työ olisikin fyysisesti vaativaa, se ei välttämättä aiheuta vaaraa terveydelle, jos oma työkyky on työn fyysisiin vaatimuksiin nähden riittävä.

Kuormitusta tarkastellaan usein yksittäisten kuormitustekijöiden näkökulmasta, mutta tärkeää on ajatella kokonaisuutta. Ihminen ei kuormitu pala kerrallaan, vaan useat eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Työssä voi olla myös kuormittumista vähentäviä tekijöitä: työhön on hankittu sopivat työ- ja apuvälineet, tai työ on tauotettu niin, että työpäivän aikainen palautuminen onnistuu. Puhutaan työn voimavaratekijöistä.

Tunnistatko sinä oman työsi kuormitus- ja voimavaratekijät? Sisältyykö työpäiviisi riittävästi työn kuormitusta tasapainottavia hetkiä? Omia toimintatapoja kannattaa tarkastella.

Jos teet istumatyötä, pidäthän huolen, että työssäsi on riittävästi aktiivisia taukoja? Tai jos työsi sisältää raskaita tehtäviä, vastapainoksi on hyvä hengähtää rauhallisemmin, vaikka istahtaen. Olennaista on löytää työn aikaisen kuormituksen ja palautumisen tasapaino.

Jokaisen meistä on syytä miettiä, miten omasta työstä voisi saada enemmän terveyttä tukevaa ja edistävää. Yhä useampi meistä seuraa omaa kuormitustaan ja hyvinvointiaan tieto- ja terveysteknologiaa hyödyntäen. Apuna voivat olla esimerkiksi älysormukset, -kellot tai hyvinvointimittarit.

Yksistään työntekijän oman tarkkailun varaan kuormituksen hallintaa ei voi kuitenkaan jättää. Työkuormituksen hallintaan ja työn kehittämiseen tarvitaan aina myös työpaikan johdon, työsuojelun ja työterveyshuollon vastuuta. Kun kuormittavat työtehtävät tunnistetaan, niihin on mahdollista vaikuttaa. Mitä aiemmin haitallisiin kuormitustekijöihin vaikutetaan, sitä paremmin voidaan edistää työssä jaksamista ja jatkamista. Pienikin muutos kannattaa!

 

Erja Sormunen työskentelee Työterveyslaitoksessa erikoistutkijana. Hän on mukana työterveyshuoltoon sekä ergonomiaan liittyvissä tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeissa.