Parkinsonin tauti etenee hitaasti

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus. Se alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä ja on miehillä yleisempi kuin naisilla. Suomessa yli tuhat ihmistä vuodessa saa Parkinsonin taudin diagnoosin ja sairastuneiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 16 000.

Sairaus johtuu aivojen syvissä osissa sijaitsevien hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Sen seurauksena liikkeiden säätelylle tärkeän välittäjäaineen, dopamiinin, määrä vähenee. Hermosolujen vaurioitumisen syytä ei tunneta. Vain harvoissa tapauksissa tauti on periytyvä.

Parkinsonin kolme pääoiretta ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Oireet kehittyvät vähitellen ja alkavat yleensä ensin vain toisen puolen raajoissa. Esimerkiksi tuolilta nousu voi olla vaikeaa, liikkeelle lähtö verkkaista ja askel lyhentynyt. Hitaus on usein pahimmillaan aamuisin.

Sairauteen voi joillakin liittyä myös esimerkiksi ummetusta tai virtaamisoireita, univaikeuksia, päiväaikaista uupumusta sekä masennusta tai muistin ja ajattelun hidastumista. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti.

Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa tai sen etenemisen pysäyttävää hoitoa, mutta oireet yleensä lievittyvät lääkkeillä. Lääkitys suunnitellaan yksilöllisesti. Keskeinen hoidossa käytettävä lääke lisää aivojen dopamiinipitoisuutta.

Myös liikunta on tärkeä osa hoitoa ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Tarvittaessa apuna käytetään fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa. Vaikeisiin oireisiin voidaan harkita esimerkiksi syväaivostimulaatiota tai muita laiteavusteisia hoitoja.

Lähteet: Terveyskirjasto ja Liikehäiriösairauksien liitto