Johtaminen digitalisoituvassa työelämässä vaatii taitoja, joita monella työpaikalla ei ole vielä ehditty kerätä. Henkilöstöalan yritys SD Worxin teettämä valtakunnallinen kysely paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat esihenkilöiden somekäyttäytymiseen epäluuloisesti. Näin on jopa LinkedInissä, jossa tarkoitus on rakentaa nimenomaan ammatillisia verkostoja.

Tutkimuksen mukaan yli viidennes suomalaisista pitää täysin sopimattomana, että esihenkilö seuraa alaisiaan ammatillisissa somekanavissa, kuten LinkedInissä. Henkilökohtaisissa kanavissa varautuneisuus korostuu. Lähes kolmannes ei hyväksy esihenkilön seuraamista esimerkiksi Facebookissa tai TikTokissa.

– Tämä on yllättävä tulos. Eikö esimerkiksi olisi jotenkin hassua, jos työnantaja ei haluaisi olla yhteydessä esimerkiksi LinkedInissä, jossa tavoitteena on kuitenkin kerätä ammatillinen verkosto? sanoo sosiaalisen median tutkija Elisa Kannasto.

Nuoret suhtautuvat someverkostoihin selvästi rennommin kuin vanhemmat työntekijät. Vain 9 prosenttia 18–24-vuotiaista pitää esihenkilön ammatillista someyhteyttä sopimattomana, kun 55–64-vuotiaista noin 30 prosenttia vierastaa sitä.

– Tässä näkyy selvästi sukupolvien kuilu. Nuorille someprofiilien jakaminen esihenkilöiden kanssa on luonnollista. Se kertoo työ- ja yksityiselämän sulautumisesta, mikä on tyypillistä tälle ajalle, Kannasto sanoo.

Koulutus muovaa käsityksiä rajoista

Ammatillisen koulutuksen saaneet suhtautuvat somekaveruuteen tiukimmin. Yli neljäsosa pitää esihenkilön seuraamista LinkedInissä sopimattomana ja kolmannes torjuu henkilökohtaisen somen kaveripyynnöt täysin.

Korkeakoulutetuilla linja on sallivampi. He työskentelevät useammin aloilla, joilla työntekijää rohkaistaan edustamaan työnantajaansa somessa.

– Kun työskentelee asiantuntijatehtävissä, työntekijän myös odotetaan esiintyvän somessa, kirjoittavan blogiin tai käyvän puhumassa työnantajan nimissä. Silloin someyhteys esihenkilöihin on normaalimpaa. Mutta ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistutaan sellaisille aloille, joilla työn ja vapaa-ajan ero on yhä selkeämpi.

Some on muuttanut esihenkilötyötä

SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila muistuttaa, että työn ja somen rajapinta ei ole enää valinnainen kysymys esihenkilölle.

– Esihenkilöt eivät enää voi johtaa vain työaikana ja toimistolla, vaan heidän on oltava läsnä myös siellä, missä työntekijät rakentavat ammatillista identiteettiään eli somessa. Samalla työntekijöiltä odotetaan, että he ymmärtävät somekäyttäytymisensä vaikutukset.

Uotilan mukaan organisaatioiden on pakko keskustella avoimesti rajoista.

– Johtajan tehtävä on luoda turvallinen ympäristö, jossa erilaiset näkemykset yksityisyydestä ovat hyväksyttyjä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa avointa keskustelua tiimeissä ja selkeitä, yhdessä sovittuja pelisääntöjä.

Kannasto painottaa suunnitelmallisuutta.

– Miettivätkö esihenkilöt ollenkaan, kenen Instagramia he seuraavat ja kenen eivät? Tekevätkö he tästä tietoisia päätöksiä? Onko organisaatiossa pohdittu, miten esihenkilöiden somekäytös näyttäytyy työntekijöille ja toisinpäin?

Työntekijöiden somerooli kasvaa

Kyselystä käy ilmi, että työntekijät ovat aiempaa avoimempia henkilökohtaisista asioistaan. Vain joka kymmenes pitää sopimattomana keskustella työkavereiden kanssa henkilökohtaisista ongelmista. Myös esihenkilöiden avautuminen koetaan enimmäkseen hyväksyttäväksi: täysin sopimattomana sitä pitää noin 15 prosenttia.

Uotila näkee muutoksen myönteisenä.

– Ihminen nähdään työelämässä nykyään kokonaisuutena. Työntekijä voi jo olla inhimillinen oma itsensä myös työpaikalla. Enää ei ajatella, että olisi täysin erillinen työminä ja yksityisminä.

Meta rajoittaa jatkossa yhteiskunnallista maksullista mainontaa, mikä lisää työntekijöiden roolia some-näkymän rakentajina.

– Metan alustoilla saa yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista tuottaa jatkossa ainoastaan orgaanista sisältöä. Tämä tarkoittaa, että näissä teemoissa yritykset joutuvat entistä enemmän tukeutumaan työntekijöidensä henkilökohtaiseen someläsnäoloon. Tulevaisuus näyttää, onko se joillekin jopa kynnys valita työtehtäviä. Joka tapauksessa tiedostava toiminta somessa on todella tärkeää.

Uotilan mukaan haaste kasvaa erityisesti esihenkilöille.

– Johtajan tehtävä on nyt luoda selvät pelisäännöt ja tarjota riittävä tuki sekä koulutus niille, jotka haluavat edistää työnantajansa liiketoimintaa somessa. Samalla on varmistettava, että kenenkään ei tarvitse tuntea paineita osallistua, jos se ei ole itselle luontevaa. Tämä vaatii johtajilta herkkyyttä ja pelisilmää tunnistaa erilaisia tarpeita ja rajoja.

Tutkimuksen toteutti Bilendi sähköisenä kyselynä elokuussa 2025. Vastaajia oli 1 000, ja otos edustaa 18–75-vuotiaita Suomessa asuvia.