Lähes 90 prosenttia opettajista katsoo, että Suomeen tarvitaan valtakunnalliset ohjeet ja yhtenäiset käytännöt väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Tieto käy ilmi OAJ:n tuoreesta jäsenkyselystä.

– Ohjeistukset ovat useilla työpaikoilla puutteelliset, ja käytänteet vaihtelevat alueellisesti. Se heikentää opettajien työturvallisuutta, ja oppimisympäristön turvattomuus vaikuttaa tietysti myös oppilaisiin. Vastauksista näkyy selvästi, että opettajat kaipaavat yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeistuksia väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle, sanoo  OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.

OAJ esittää opetusalalle valtakunnallista työsuojeluohjelmaa. Tavoitteena olisi selkeyttää lainsäädäntöä ja luoda kansalliset suositukset sekä työkalut, joilla väkivalta- ja uhkatilanteita ehkäistään ja käsitellään johdonmukaisesti.

Opettajista tehdään rikosilmoituksia

Kysely kertoo myös toisesta huolesta. Kuusi kymmenestä vastaajasta arvioi, että opettajista tehdään aiempaa herkemmin rikosilmoituksia. Yli 40 prosenttia kokee rikosilmoituksen tai oikeusprosessin uhan kuormittavana. Peruskouluissa työskentelevistä huolestuneita on yli puolet.

OAJ:n mukaan yhteydenotot rikosasioissa ovat lisääntyneet. Liitto saa vuosittain noin 200 yhteydenottoa. Suurin osa opettajia koskevista tutkinnoista ei johda tuomioon. OAJ:n tietojen mukaan 80 prosenttia tapauksista päättyy jo esitutkintaan tai syyttäjän päätökseen olla nostamatta syytettä.

Seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoo, ettei omalla työpaikalla ole selkeitä, yhdessä läpikäytyjä ohjeita siitä, miten toimia, jos huoltaja uhkaa rikosilmoituksella tai oikeustoimilla. Tämä kertoo rakenteellisesta ongelmasta, ei yksittäistapauksista.