Työelämä

Perhevapaa­uudistuksen tavoitteena on jakaa vastuuta vanhempien välillä

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock
Nainen suukottaa miehen sylissä olevaa vauvaa.

Pitkään valmisteltu perhevapaauudistus astui voimaan 1.8.2022. Sen tavoitteena on jakaa aiempaa tasaisemmin vastuuta lapsenhoidosta naisten ja miesten välillä. Äidit ovat pitäneet tähän asti noin 90 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä.

Uudistuksella pyritään myös lisäämään tasa-arvoa työelämässä. Naisten pitkät perhevapaat heikentävät naisten palkka- ja urakehitystä ja tulevaa eläkettä.

Uusi malli on sukupuolineutraali. Siinä ei erotella lapsen äitiä ja isää eikä enää puhuta äitiys- tai isyysrahasta, kuten aiemmassa mallissa. Perhevapaauudistus huomioi aiempaa paremmin myös monimuotoiset perheet.

Vanhempainpäivärahojen uudet nimet ovat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha.

Uudistus tuo joustavuutta ja valinnanvapautta vapaiden pitämiseen. Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Yhden vanhemman perheissä lapsen vanhempi saa molemmat kiintiöt.

Vanhempainrahaa voi käyttää useassa osassa ja vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti, jolloin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä.

Uudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on syyskuun 4. päivän jälkeen.

Perhevapaauudistus ei tuo muutoksia kotihoidontukeen, jota käyttävät valtaosin äidit. Yksityisen sektorin työehtosopimuksissa vanhempainvapaiden palkallisista osuuksista ei ole sovittu, ja siksi lakimuutoksella ei välttämättä ole vielä suuria vaikutuksia myöskään vanhempainpäivärahojen jakautumiseen. Monissa työehtosopimuksissa on edelleen eripituiset palkalliset vapaat lapsen isälle ja äidille.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje