Rintasyöpädiagnoosi on useimmille järkytys, ja alkuvaiheessa voi olla vaikea avautua asiasta. Mahdollisen sairauspoissaolon syytä ei tarvitse työpaikalla kertoa.
Toisaalta voi olla helpottavaakin kertoa sairastumisesta työkavereille. Usein sairastunut saa myötätuntoista kohtelua, joustoa ja tukea työkavereiltaan hankalassa tilanteessa. Rintasyöpä on yleinen sairaus, ja vertaistuki voi löytyä läheltä.
Jos haluaa jatkaa työntekoa, on hyvä kertoa asiasta vähintäänkin esihenkilölle, jotta työtä voidaan järjestellä. Työhön voi liittyä tartuntataudin mahdollisuus. Hoidot alentavat vastustuskykyä, ja esimerkiksi flunssaan sairastuminen lykkää syöpähoitoja. Yleisestikin työturvallisuuden takia on tärkeää, että työpaikalla tiedetään työ- tai toimintakykyä rajoittavista asioista ja sairauksista.
– Solunsalpaajahoitojen aikana suositellaan sairauspoissaoloa töistä, joihin liittyy merkittävä infektioriski. Tämä koskee esimerkiksi päiväkotien työntekijöitä ja alakoulun opettajia, jos korvaavan työn mahdollisuutta ei ole, sanoo Taysin syöpätautien poliklinikan apulaisylilääkäri Leena Tiainen.
Yleensä infektioriskiä suurempi este työnteolle on työn fyysinen raskaus.
– Osa rintasyövän hoidoista aiheuttaa suorituskyvyn laskua ja väsymystä, eikä esimerkiksi fyysistä hoitotyötä välttämättä pysty tekemään.
Leena Tiainen on paneutunut syöpätaudeista erityisesti rintasyövän hoitoon.
– Kun Pirkanmaalla käynnistettiin Työote-toimintamalli loppusyksystä 2022, vedin työryhmää, joka suunnitteli toimintamallin käyttöönottoa rintasyöpäpotilailla. Koska rintasyöpäpotilaita hoidetaan useilla eri erikoisaloilla, piti sopia sujuvat toimintatavat, kun sairauspoissaolotarpeen arvioinnin vastuu siirtyi työterveyshuoltoon.
Työote-mallin idea on, että rintasyöpähoitojen alkaessa potilaasta tehdään lähete erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon, koska siellä tunnetaan työn sisältö paremmin. Työkyvyn arviointi, työkyvyn ja työhön paluun tuki sekä kuntoutukseen ohjaaminen ovat mallissa työterveyshuollossa hoidettavia asioita.
Milloin pääsee hoitoon?
Syöpäepäilyn jälkeen on raskasta odottaa tuloksia, tutkimustoimenpiteitä ja syöpähoidon alkamista. Työikäisten rintasyövän hoito aloitetaan joko leikkaushoidolla tai lääkkeillä.
Julkisessa erikoissairaanhoidossa syöpäpotilas pääsee Tiaisen mukaan hoitoon valtaosin tavoiteajassa. Kuitenkin potilaan on syytä varautua siihen, että aikataulut muuttuvat, kun tutkimukset etenevät ja syövän laadusta saadaan lisätietoa.
– Jos viiveitä esiintyy, se johtuu lisätutkimusten tarpeesta, kuten magneettikuvauksista, ennen kuin hoidot pääsevät alkuun.
HUSissa rintasyöpäpotilaan keskimääräinen leikkaushoitoon pääsyaika lähetteen saapumisesta oli reilu kuukausi tammikuussa 2024. Lääkehoito alkoi tammikuussa HUS-yhtymän Syöpäkeskuksessa lähetteen saapumisen jälkeen reilussa kahdessa viikossa.
Voiko jatkaa työssä?
Työpaikan olosuhteet vaikuttavat siihen, voiko rintasyöpää sairastava jatkaa työntekoa omassa tehtävässään. Jos työ on kovin kuormittavaa tai ajallisesti sitovaa, voi olla vaikeaa yhdistää tutkimuksia ja hoitoja työarkeen.
Myös elämäntilanne ja perhevastuut vaikuttavat jaksamiseen.
Hoitojen vaikutukset työkykyyn vaihtelevat. Hoidot voivat aiheuttaa haittoja sekä hoitojakson aikana että vielä niiden jälkeen. Pitkittynyt uupumus eli fatiikki on tyypillistä rintasyöpäpotilaille, ja se voi jatkua pitkään hoitojen jo päätyttyä.
Osa sairastuneista on työkykyisiä hoitojaksojenkin aikana. Hoidoissa ja laboratoriokokeissa käynnit aiheuttavat joka tapauksessa usein poissaoloja työstä.
On myös huomattava, ettei rintasyöpä ole vain yksi ja sama sairaus, vaan se on nippu erilaisia sairauksia, joilla on erilaiset hoitomuotonsa.
Syöpä ja työelämä -kysely vuodelta 2023 kertoo, että syöpään sairastuneista vastaajista 60 prosenttia oli koko hoitojakson ajan sairauslomalla. 28 prosenttia oli osittain töissä, ja 7,5 prosenttia ei ollut sairauslomalla lainkaan. Vastaajista vajaat viisi prosenttia ei ollut työsuhteessa diagnoosin saadessaan.
Neljä viidestä sairauslomalle jääneestä palasi töihin vuoden sisällä diagnoosista. Useimmat olivat sairauslomalla puolesta vuodesta yhteentoista kuukautta.
Kyselyn vastaajat eivät olleet pelkästään rintasyöpää sairastaneita.
Vaikka haluja työntekoon olisi tutkimusten ja hoitojen aikana, niiden aikataulu voi aiheuttaa ongelmia työjärjestelyihin. Rintasyöpähoito toteutetaan aina yksilöllisesti, ja sekä tutkimus- että hoitosuunnitelmaa saatetaan muuttaa hoitojen aikana. Lisäksi sivuvaikutukset voivat yllättää, vaikka olisi kuinka hyväkuntoinen hoitojen alussa.
Miten rintasyöpää hoidetaan?
Valtaosa rintasyövistä todetaan Suomessa varhaisessa vaiheessa. Silloin rintasyöpähoito aloitetaan usein leikkaamalla pois syöpäkasvain sekä tarvittaessa kainalon imusolmukkeita. Usein leikataan vähintään niin sanottu vartijasolmuke, jotta voidaan arvioida syövän mahdollista levinneisyyttä muualle elimistöön. Näin voidaan suunnitella tarkoituksenmukaista jatkohoitoa.
Yksinkertainen rintasyöpäleikkaus tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä. Tällöin potilas pääsee kotiin samana päivänä, jos hänellä on täysi-ikäinen saattaja ja seuraa leikkauksen jälkeisenä yönä.
Yleensä leikkausta seuraa noin kuukauden päästä syöpälääke- eli solunsalpaajahoito tai sädehoito.
– Myös syöpälääkehoito on yleistynyt rintasyövän ensimmäisenä hoitona etenkin aggressiivisemmissa tautityypeissä. Lääkehoidon toteutus jo ennen leikkausta mahdollistaa usein myös säästävämmän leikkauksen, Tiainen sanoo.
Rinnan osapoistoleikkausten jälkeen kirurgin kirjoittama sairausloma on tyypillisesti noin kaksi viikkoa. Sairaaloiden ja eri kirurgien toimintatavat eroavat siinä, kuinka pitkiä sairauslomia kirjoitetaan.
– Työote-toimintamallissa yhtenäistimme tätä meidän alueellamme ja sovimme kahden viikon sairauslomasta, jonka jälkeen työterveyshuolto tarvittaessa jatkaa sairauspoissaoloa.
Vaativammissa leikkauksissa, joissa rinta poistetaan kokonaan ja rakennetaan uusi tilalle, sairausloman tarve on yleensä jonkin verran pidempi – etenkin, jos leikkaushaavan kanssa seuraa ongelmia.
Liitännäishoidoissa taas sairausloman tarve vaihtelee hyvin yksilöllisesti.
Liitännäishoidot ovat rankkoja
Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat syöpäsolujen tuhoamiseen tarkoitettuja lääkkeitä. Hoitojaksoja on yleensä neljästä kahdeksaan. Jakson pituus on kolmisen viikkoa. Juuri ennen hoitojakson alkua käydään verikokeessa, jotta varmistetaan hoidon turvallinen toteutus. Tyypillisimmin hoitojakson ensimmäisenä päivänä annetaan lääkehoitoa, ja loppuajan elimistö toipuu haittavaikutuksista.
Sytostaattihoidot aiheuttavat muun muassa kipuja, tulehdusriskin lisääntymistä, väsymystä, aivosumua, limakalvo-oireita, ruokahaluttomuutta ja vatsavaivoja. Hoidon sieto myös vaihtelee huomattavan paljon potilaskohtaisesti, mikä vaikuttaa hoitojakson aikaiseen sairausloman tarpeeseen.
– On tavallista, että sytostaattihoidon aikana viikko tai kaksi on rankempaa aikaa, jolloin ei välttämättä pysty tekemään töitä. Jos on toimistotyössä tai työ on muuten joustavaa, hoidon kolmannen viikon voi ollakin ihan mahdollista olla töissä, Tiainen sanoo.
Osassa tapauksia sädehoito riittää leikkauksen jälkeiseksi hoidoksi. Sädehoidon tavoitteena on vähentää syövän paikallisen uusiutumisen riskiä esimerkiksi säästävän rintaleikkauksen jälkeen. Sädehoitoa annetaan tavallisesti joka arkipäivä kolmen viikon ajan.
Sädehoito voi aiheuttaa rinnan iho-oireita ja väsymystä. Oman jaksamisen mukaan voi käydä työssä, koska päivittäinen hoitoaika on vain muutamia minuutteja.
– Rintasyövän liitännäishoidoissa käytetään edellä mainittujen hoitomuotojen lisäksi tablettimuotoisia hormonaalisia lääkityksiä, jotka jatkuvat usean vuoden ajan. Näiden vaikutus potilaan työkykyyn on yleensä vähäisempi.
Lähete työterveyshuoltoon
Työote-malli on muuttanut sairauslomakäytäntöä, kun työkykyasioiden koordinointi on siirtynyt työterveyshuoltoon.
– Aiemmin sairauslomaa kirjoitti leikkauksen jälkeen kirurgi ja tarvittaessa syöpälääkäri. Erikoissairaanhoidossa ei kuitenkaan ole yhteyttä potilaan työhön eikä tietoa, onko työssä muokkausmahdollisuuksia ja millaiset työpaikan joustomahdollisuudet ovat. Eli erikoissairaanhoidossa kirjoitamme nykyisin vain lyhyen sairauspoissaolon.
Leena Tiainen korostaa, että vastuu syövän hoidosta Työote-mallissakin on edelleen erikoissairaanhoidossa, vaikka lähete työkykyarvioon lähteekin työterveyshuoltoon. Potilas voi edelleen olla yhteydessä syöpäklinikkaan, ja aktiivihoitojen jälkeen sovitaan seurantakäynneistä sairaalassa.
Työterveyshuollon edustaja, potilas ja työnantajan edustaja taas neuvottelevat yhdessä siitä, tarvitaanko lisää sairauslomaa vai voisiko työntekijä palata töihin ja tarvitaanko sitä varten työn muokkausta.
Kun Työote-mallia lanseerattiin TAYSissa, työterveyshuoltoa varten laadittiin tietopaketti rintasyövän hoidoista ja niiden aiheuttamista haitoista sekä sairauspoissaolon arvioinnista hoidon eri vaiheisssa. Tietopaketti on jaettu Pirkanmaan työterveyshuolloille ja sen voi tarvittaessa pyytää Työote-toimintamallin vastuuhenkilöiltä.
Lähteet: Europadonna Finland rintasyöpäyhdistys, www.europadonna.fi, kaikkisyovasta.fi, www.duodecimlehti.fi
Työote-malli – erikoissairaanhoidosta lähete työterveyshuoltoon
Työote-mallissa erikoissairaanhoito välttää kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden. Malli soveltuu hyvin esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden, masennuksen, sepelvaltimotaudin, neurologisten häiriöiden, traumojen ja syöpäsairauksien hoitoon.
Lähde: Työterveyslaitos
Sairaus vaatii henkistä työtä
Syöpä ei ole mikään flunssa, josta palataan täysin toipuneena työhön. Tutkimusten mukaan joka neljäs rintasyöpään sairastunut kärsii voimakkaasta uupumuksesta vielä kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Uupumus on yhteydessä ahdistus- ja masennusoireisiin, jotka ovat melko yleisiä hoitojen jälkeen.
Henkinen työkyky voi vaihdella ja muuttua vielä hoitojen päättymisen jälkeen. Moni kokee tyhjyyden tunnetta, kun sairaus ja sen hoito ovat täyttäneet ison osan elämästä ja sitten kalenteri onkin tyhjä.
Keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu ja muistin heikkeneminen voivat aiheutua sairastamisesta, mutta myös estrogeenin vähyydestä. Varsinkin hormonipositiivisissa rintasyövissä pyritään kehon oma hormonitoiminta lopettamaan lääkkeillä, mikä aiheuttaa monenlaisia oireita muistin heikkenemisestä kuumiin aaltoihin ja unihäiriöihin.
Nämä oireet yleensä helpottuvat ajan myötä. Joillekin saattaa jäädä kroonisia kipuja, jotka heikentävät jaksamista.
Hyvä kirjoitus! Tätä tietoa ei koskaan ole liikaa. Esim. Opetusalalla on paljon eri ikäisiä naisia. Täällä yksi hoitoja odottava kuuskymppinen opo 😉
Hyvin kirjoitettu! Itse hoitoalalla työskentelen ja työn henkisen kuormittavuuden vuoksi olen ollut koko hoitojakson ajan sairauslomalla. Itse mietin, etten jaksa olla riittävästi läsnä ja kuunnella potilaan tarpeita, kun omassa elämässä on paljon muuttuvia tekijöitä johtuen rintasyövästä. Jokaiselle pitää suoda mahdollisuus sairauslomaan oli työ mitä tahansa.
Tuo lähete työterveyshuoltoon voi olla hyvä juttu mikäli työterveyshuolto toimii ja siihen voi luottaa. Viime kädessä työterveyshuolto on työnantajan talutusnuorassa, jonka ainakin itse olen saanut kokea. Ei välttämättä toimi aina. Noita syövän aiheuttamia pitkän ajan haittoja on hyvä tuoda esille, että ymmärretään, miten kokonaisvaltainen muutos ihmisen elämään syöpään sairastuminen on ja miten se vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn.
Hyvä artikkeli! Sairastuin itse rintasyöpään 9/2019, olin silloin 57v. Pahin oli alun ahdistus, olin varma etten näe 60v päivääni. Tuohon alkuun ennen kuin hoidot alkavat, olisi hyvä saada jotain apua tai tietoa, mistä apua hakea. Sairastamispolku voi olla hyvin pitkä. Itsellä esim. tehtiin korjausleikkaus koko rinnan poiston jälkeen 8/2022, ja hormonitoiminnan estävää lääkettä syön vielä vuoteen 2030 asti eli yht. 10 vuotta. Minulla tuo lääkitys aiheutti esim.nivelrikko-oireiden pahenemisen, osteopenian ym.