”Oma assistentti kulkee aina mukana”

Maarit Takavainio, projektipäällikkö, Graniitti Services

Työssäni menen asiakasyrityksiin yleensä johtamaan jonkin projektin. Toimeksiannon alussa sparrailen tekoälyn kanssa saadakseni käsityksen asiakkaasta ja sen toimialasta. Näin pääsen nopeammin liikkeelle ja saan hyödyllistä pohjatietoa. Aina pitää silti tarkistaa, että käytetyt lähteet ovat relevantteja.

Projektisuunnitelmaa tehdessä tekoäly voi auttaa esimerkiksi riskien ennakoimisessa. Ja kun tekoälylle kuvailee hankkeen kokonaisuutta ja aikataulua, sen avulla voi arvioida muun muassa, tarvitaanko projektiin junior- vai senior-tason kehittäjiä ja kuinka monta. Omaan ammattitaitoon täytyy kuitenkin luottaa ja tarvittaessa kyseenalaistaa tekoälyn vastaukset.

Jos tekoälyltä kysyy, mitä se suosittelee, se voi pyrkiä miellyttämään. Kun sille antaa neutraalin, faktoihin perustuvan tehtävänannon, saa puolueettoman pohjan, jota voi itse analysoida.

Olen työskennellyt työurastani suurimman osan it-alalla ja ollut aina kiinnostunut erilaisista sovelluksista. Kun ChatGPT-kielimalli julkaistiin, otin sen heti käyttöön ja aloin testailla. Nykyisin käytän siitä yhtä sen maksullisista versioista.

ChatGPT:stä on tullut vähän kuin oma, aina mukana kulkeva assistentti. Tarpeen mukaan käytän muitakin kielimalleja sekä muutamaa maksullista kuva- ja videogeneraattoria.

Tekoäly hakee, selvittää ja analysoi tietoa – tekee sellaisia juttuja, jotka itse koen hieman tylsiksi työvaiheiksi. Enää en haluaisi toimia ilman sen apua.

Mutu-tuntumani on, että tekoälyn ansiosta minulta säästyy työaikaa tehtävien mukaan 20–40 prosenttia aiempaan verrattuna. Tosin aina tekoälyä ei saa toimimaan siten kuin oli ajatellut, mikä voi myös viedä aikaa ja turhauttaa.

En koskaan anna ChatGPT:lle mitään asiakasyrityksen tai oman työnantajani dataa tai henkilötietoja, vaan pidän tiedot tunnistamattomina jo työhöni kuuluvan salassapitovelvollisuudenkin vuoksi.

Asiakasyrityksissä työskennellessäni käytän sen organisaation tekoälytyökalua, usein esimerkiksi Copilotia. Viimeksi pyysin sitä luomaan aiheeseen sopivan visuaalisen ilmeen PowerPoint-esitykseeni. Se tekee kätevästi myös palaverimuistiot ja yhteenvedot sovituista asioista.

Koska olen ollut innostunut tekoälystä, olen ollut omalla työpaikallani se henkilö, joka on puskenut asiaa eteenpäin, sparraillut ja antanut sisäistä koulutusta. Ensi vuonna tekoäly onkin koko vuoden teemana oppimisverkostossamme.

Tekoäly auttaa arjen askareissa työn ulkopuolellakin. Saatan esimerkiksi syöttää sille ruokakaupan tarjouslehtisen pdf-muodossa ja pyytää mainostetuista tuotteista vaikka kolme kasvisruokareseptiä ja niihin liittyvät ostoslistat. Tai otan kuvan oman jääkaapin sisällöstä ja pyydän tekoälyltä reseptin niiden perusteella.

Olen myös tehnyt tekoälyn avulla itselleni kuntosaliohjelmia, jotka eivät rasittaisi niskaa, koska olen viime aikoina kärsinyt niskavaivoista. Kuten aina tekoälyn kanssa, tässäkin pitää muistaa terveen järjen käyttö.

Kannustan muitakin rohkeasti kokeilemaan tekoälyä. Netti on pullollaan hyviä, lyhyitä webinaareja, joissa opetetaan muun muassa promptausta eli kehotteiden ja ohjeiden antamista. Myös tekoälyn sääntelystä on tarjolla koulutuksia, jos on epävarma, mihin tekoälyä saa ja ei saa käyttää.

Lisäksi voi ottaa somessa seurantaan tekoälyn asiantuntijoita. Esimerkiksi web-opettaja Esa Riutta jakaa mielestäni hyviä vinkkejä aiheesta.”

”Tekoälystä on opettajalle hyötyä ja iloa”

Ulla Virtanen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Kymintehtaan koulu

Käytän tekoälyä apuna muun muassa sähköisesti vastattavien kokeiden korjaamisessa ja arvioinnissa. Käyn kokeet toki käsityönä läpi, mutta vaihtoehtokysymykset ja lyhyiden vastausten tehtävät tekoäly arvioi ja pisteyttää todella sujuvasti.

Olen myös pyytänyt tekoälyltä ideoita opetuskokonaisuuksien suunnitteluun ja päivittämiseen. Saan siltä pohjan, jolle rakentaa suunnitelmaa. Jos vain istuisin itsekseni koneen ääressä miettimässä, aikaa kuluisi enemmän. Ja pari kertaa tekoäly on myös yllättänyt tarjoamalla aiheeseen sellaisen näkökulman, jota en itse olisi tullut ajatelleeksi.

Opetustyön ohella toimin koulumme apulaisjohtajana, ja niissä tehtävissä joudun käyttämään Exceliä. Siihen en ollut aiemmin juuri perehtynyt, joten pyysin ChatGPT:ltä apua ohjelman opetteluun. Tekoäly on hyvin kärsivällisesti kertonut, millaisia kaavoja pitää laatia saadakseen haluamansa taulukon tai miten solut kannattaa merkitä.

Olen käyttänyt ChatGPT:n lisäksi muun muassa Copilotia, ja viime aikoina kokeilussa on ollut Grok. Kotona lasteni kanssa kokeilimme, miten Grokin avulla voi elävöittää kuvia. Lasten hämmästys ja riemastus oli suurta, kun tekoäly loi kesällä kalansaaliista otetusta valokuvasta kuvan, jossa kalat heräsivät henkiin.

Myös töissä käytin tekoälyä viimeksi kuvan tuottamiseen. Tarkistin ja korjasin oppilaiden kirjoittamat novellit ja tein niistä kokoelman. Pyysin tekoälyä tekemään kokoelmaan kansikuvan kirjoitusten aiheiden perustella. Oppilaat olivat lopputuloksesta innoissaan.

Mielestäni tekoälyä kannattaa rohkeasti opiskella, jotta tietää, miten se toimii ja mihin sitä voi hyödyntää – ja varsinkin mihin sitä ei saa soveltaa. Näitä taitoja myös opetan oppilailleni erilaisin tehtävin.

Nykyisin tärkeä osa medialukutaitoa on osata erottaa tekoälyn tekemä kuva, video tai teksti ihmisen tekemästä. Tyypillinen tekoälyn tuottama teksti on yleistason höttöä ilman konkreettisia esimerkkejä ja henkilökohtaisuutta. Teksteissä myös toistuvat samat, melko kapulakieliset rakenteet ja ilmaisut. Kuvat taas näyttävät usein liiankin täydellisiltä.

Äidinkielen opettajana tulee paasattua siitä, että kirjoitelmissa on tärkeä turvautua omaan ajatteluun. Tai jos tekee esitelmää, tekoälyltä ei pyydetä aiheesta valmista PowerPoint-esitystä, vaan siltä voi kysyä vinkkejä esityksen sisältöön ja rakenteeseen.

Olemme tarkastelleet oppilaiden kanssa myös sitä, ettei tekoälyn kokoamiin tietoihin voi aina luottaa, vaan ne kannattaa hakea alkuperäisistä lähteistä.

Yle järjesti viime vuonna opettajille suunnatun kilpailun tekoälyn hyödyntämisestä työssä. Osallistuin kilpailuun, koska palkintona oli tekoälykoulutus omalle koululle. Voitto meni harmillisesti ohi, mutta sain kuitenkin kunniamaininnan. Palautteessa annettiin kiitosta monipuolisista ja hauskoista tavoista käyttää tekoälyä.

Tänä syksynä olen alkanut opettaa myös tietotekniikkaa alakoulun puolella, mikä on itselleni aivan uusi tehtävä. Siihenkin olen saanut tekoälyltä vinkkejä hyödyllisistä sisällöistä ja opetusmenetelmistä.”

Antti Mitrunen, kuva: Tiina Siika-aho

”Tekoäly voi parantaa työturvallisuutta”

Antti Mitrunen, Infra-segmentin työturvallisuuspäällikkö, YIT

Työni on yhdistelmä työmaiden ja projektien tukemista ja hallinnollisia tehtäviä. Käyn säännöllisesti työmailla ja tarkastelen, miten turvallisuuskäytäntömme siellä toteutuvat. Osallistun moniin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joissa käsitellään työturvallisuuteen liittyviä analyysejä ja strategioita sekä kehittämistoimia niiden pohjalta.

Käytän työssäni päivittäin apuna Microsoftin Copilot-tekoälyavustajaa ja sen tuotteita. Tämän työkalun käyttö on alun kokeilun jälkeen työpaikallamme laajenemassa, ja olemme saaneet siihen myös koulutusta.

Tekoäly auttaa datan käsittelyssä ja analysoinnissa sekä erilaisten näkökulmien sparrailussa. Se hakee ja pureskelee tietoa laajasti ja ehkä vähän avartaakin omaa katsantokantaa. Kun itse katsoo tuloksia analyyttisin silmin, saa ihan fiksuja aihioita eteenpäin vietäväksi.

Olen laittanut tekoälyn vaikkapa etsimään yhteisiä nimittäjiä tapaturmakertomuksista. Tekoäly myös ehdottaa toimenpiteitä. Itse voi sitten katsoa, saako tuotetusta datasta jotain uutta irti. Sieltä voi nousta esimerkiksi asioita, joita ei itse olisi siinä hetkessä muistanut ottaa huomioon – ihmismuisti kun on rajallinen.

Näen tekoälyn käytössä paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia. Pyrin tuottamaan meille tekoälyagenttia, joka hakisi tietoa itse valitusta, relevantista lähtödatasta. Tähänastisen palautteen mukaan se on sujuvoittanut työnjohdon työtä ja arjen toimenpiteiden määrittämistä, kun tieto löytyy selvästi aiempaa nopeammin.

Olemme myös kehittämässä Copilotista apuria vaarojen tunnistamiseen ja riskienhallintaan. Se voisi tuottaa ennakoivaa dataa turvallisuushavaintoja, vaaratilanteita ja tapaturmia koskevan tiedon perusteella.

Toivon myös, että jo lähitulevaisuudessa meillä olisi sellainen ennakoiva työturvallisuusavustaja, joka osaisi hanketta koskevan datan sekä erilaisten sensorien ja videokuvan avulla huomioida työmaan olosuhteita ja ympäristöä, ehkä jopa säätilaakin. Tämän reaaliaikaisen tiedon perusteella se antaisi ennakoivia varoituksia ja suosituksia.

Kun työmaille tuodaan tällaista tekniikkaa, on tärkeä käydä se läpi henkilöstön kanssa ja laatia selkeät pelisäännöt, joissa huomioidaan myös GDPR-asiat. Kyse on työmaan olosuhteiden tarkastelusta ja vaaratilanteiden ehkäisystä, ei ihmisten tarkkailusta.

Olen kiinnostunut kaikista laitteista ja koneista, joissa tekoäly jollain tavalla parantaa toiminnallisuutta ja käyttömukavuutta. Samalla se oppii tuntemaan yhä paremmin käyttäjän mieltymyksiä. Yksi esimerkki ovat puhetta ymmärtävät älykaiuttimet ja käyttötarpeen mukaan mukautuvat älyvalaisimet. Varmasti tällaista tekniikkaa tulee arjessa käytettyä monessa muussakin yhteydessä, esimerkiksi autossa ja puhelimessa.

Videopeleissäkin tekoälyä on jo aika paljon mukana. Peli esimerkiksi vaikeutuu sen mukaan, kuinka valistunut pelaaja on. Kun samankaltaiseen tekniikkaan saisi työmaakontekstin, tekoäly voisi huomioida ja oppia tunnistamaan tiettyjä asioita työmailla – onko kulkutie riittävän leveä siellä liikkuvalle kalustolle tai onko siellä esteitä.

Kannustan menemään näissä asioissa rohkeasti eteenpäin ja olemaan vähän pelle peloton. Samalla on tärkeä pitää mielessä, ettei tekoälyyn voi sokeasti luottaa, vaan ihmisälyä tarvitaan sen rinnalla.”