Tule-sairaudet ovat usein työhön liittyviä, ja työterveyshuollossa niiden diagnoosien osuus onkin suuri. Mielenterveysdiagnoosien määrä on lisääntynyt, mikä kasvu seuraa yleistä kehitystä. Pisimmät sairauspoissaolot ja suurimmat työterveyshuollon kulut kertyivät tutkimuksessa niille työntekijöille, joilla oli molemmat diagnoosit.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ohjatusta omatoimisesta harjoittelusta ja mukautetusta työtoiminnasta on ollut hyötyä tule-sairauksissa. Ne sekä ehkäisevät vaivoja että nopeuttavat työhön paluuta.

Mielenterveyden häiriöissä hyötyä on erityisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvista interventioista ja tietoisuustaitojen opettelusta. Näitä voidaan toteuttaa lähitapaamisten lisäksi myös etänä ja verkkopalveluina. Psykoterapiasta on havaittu olevan hyötyä erityisesti työkyvyttömien nuorten kuntoutuksessa.

Terapia kuuluu harvoin korvattaviin palveluihin

Tule- ja mt-sairauksien hoito työterveyshuollossa vaikuttaa keskittyvän lääkäreille. Tässä tutkimuksessa mukana olleista vain kolmasosa oli käynyt psykologilla ja fysioterapeutilla. Muut kuin lääkäripalvelut eivät kaikki kuulu työterveyshuollon korvattaviin palveluihin.

Sairauksien ehkäisyä ja varhaista ongelmiin puuttumista tulisikin vahvistaa ja korvausjärjestelmän pitäisi tukea näyttöön perustuvia ja vaikuttavia toimia, katsovat tutkijat. Heidän näkemyksensä mukaan työkyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä työpaikalla itse työllä – työyhteisöllä, työoloilla ja johtamisella – on keskeinen rooli.

Työterveyshuolto tulisi kytkeä työhyvinvoinnin kehittämiseen nykyistä vahvemmin. Se todennäköisesti ehkäisisi työkyvyn heikkenemistä erityisesti mielenterveysongelmissa.

Lähde: www.laakarilehti.fi/e34248 (Julkaistu 3.1.2023)
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat valtaosan työterveyshuollon kustannuksista