Ennakoivalla työterveyshuollolla voitaisiin saavuttaa vuodessa 1,5 miljardin euron säästöt, esittää Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsaus. Tekemätön työ tarkoittaa työtä, joka jää tekemättä työntekijän sairauspoissaolon vuoksi.

Sairauspoissaoloista johtuva tekemätön työ aiheutti yrityksille viime vuonna yli 2 500 euron kustannukset henkilötyövuotta kohden, arvioi Terveystalo. Työterveyteen käytettiin samaan aikaan noin 300 euroa henkilötyövuotta kohden. Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan työhyvinvointia parantamalla koko yhteiskunnassa voitaisiin saavuttaa jopa 1,5 miljardin euron säästöt.

Lukuun on päädytty analysoimalla Työterveystalon asiakkaiden työterveys- ja poissaolomenoja.

Terveystalo on seurannut tekemättömän työn kustannuksia asiakasyrityksissään jo yhdentoista vuoden ajan. Sinä aikana kyseisissä yrityksissä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kaikista työterveysmenoista on kasvanut noin 40 prosentista noin 50 prosenttiin, kun yritysten tekemättömän työn kustannukset taas ovat vähentyneet keskimäärin 400 euroa henkilötyövuotta kohti.

Jos kaikki suomalaiset yritykset ja julkiset työnantajat pääsisivät samaan, säästöä syntyisi peräti 1,5 miljardia vuodessa.

Omailmoitus vähensi poissaoloa

– Parhaisiin tuloksiin ovat päässeet yritykset, jotka vaalivat ihmisten työkykyä arjessa päivittäin. Kokemuksemme mukaan työntekijäpainotteisilla aloilla kustannuksia voidaan ennaltaehkäisevin toimenpitein laskea vähän yli 2 000 euroon per henkilötyövuosi ja toimihenkilöpainotteisessa työssä hieman alle 2 000 euroon henkilötyövuotta kohti, Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö sanoo.

Työntekijöillä on koko yhdentoista vuoden tarkastelujakson ajan ollut enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä. Ero on kuitenkin kaventunut huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana. Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan yhä useammassa työntekijävaltaisissa organisaatioissa on siirrytty lyhyissä, enintään kolmen päivän pituisissa poissaoloissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuviin sairauslomiin.

– Usein yrityksissä pelätään aluksi, että omailmoituksista seuraa sairauspoissaoloissa villin lännen meininki, mutta sitten poissaolot lähtevätkin laskuun. Kun työntekijä ja lähiesimies sopivat lyhyestä sairauspoissaolosta keskenään, poissaolot vähenevät, sanoo Helintö.

 

Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsauksen tämänvuotisessa tutkimusaineistossa oli mukana 45 suuryritystä, ja data kattaa 41 800 henkilötyövuotta. Tiedot on kerätty Terveystalon kustannusanalyysityökalulla. Vuosikatsauksessa tekemättömän työn hintaan on laskettu kaikki työnantajamaksut ja suorat kustannukset: sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset, työtapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyyseläkemaksut ja työterveyshuollon kustannukset Kela-vähennyksen jälkeen.