Terveystieteiden maisteri Essi Kalliolahden väitöstutkimus osoittaa, että säännöllinen kävely tai pyöräily työmatkoilla on yhteydessä parempaan työkykyyn ja vähäisempään sairauspoissaolojen määrään. Erityisesti työmatkapyöräily erottuu selvästi edukseen.
Kalliolahden väitöskirja tarkastettiin 9.1.2026 Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella. Väitöskirja keskittyy aktiivisiin työmatkatapoihin sekä siihen, miten työmatkatavan muutokset heijastuvat työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
Suuri osa aikuisista ei täytä terveysliikuntasuosituksia, ja liikkumattomuus näkyy sekä sairastavuudessa että työkyvyssä. Työnantajien kannattaisikin tukea työmatkaliikuntaa.
– Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia. Aktiivisen työmatkatavan yhteydestä työntekijöiden itsearvioituun terveyteen ja hyvinvointiin sekä vaikutuksista työkykyyn tiedetään toistaiseksi kuitenkin vain vähän, sanoo Essi Kalliolahti.
Enemmän liikettä, parempi työkyky
Tutkimus osoittaa, että mitä enemmän aktiivista työmatkaliikuntaa, sitä parempi on koettu terveys ja työkyky. Yhteys näkyi sekä poikkileikkaus- että pitkittäisanalyyseissa.
Merkittävää on, että myös työmatkaliikunnan lisääminen paransi tuloksia. Kun sama henkilö toimi omana verrokkinaan, aktiivisen työmatkan määrän kasvu oli yhteydessä myönteisiin muutoksiin terveydessä ja työkyvyssä. Kyse ei siis ole vain valikoitumisesta hyväkuntoisten joukkoon.
Vahvimmat havainnot liittyvät sairauspoissaoloihin. Rekisteriaineistoon perustuvissa analyyseissa aktiivisimmat työmatkaliikkujat, erityisesti pyöräilijät, olivat selvästi vähemmän poissa töistä sairauden vuoksi.
Keskimäärin 67 kilometriä viikossa työmatkapyöräilleillä arvioitiin olevan jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna henkilöautoa tai joukkoliikennettä käyttäviin.
Työmatkaliikunta ei siis ole vain yksilön hyvinvointikysymys, vaan sillä on suora kytkös työelämän kustannuksiin. Kalliolahden mukaan tulokset tukevat aktiivisten kulkumuotojen edistämistä sekä työpaikkatasolla että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Tutkimus kytkeytyy myös ilmastopolitiikkaan. Aktiiviset työmatkat tukevat samanaikaisesti terveyttä, työkykyä ja päästövähennyksiä.
Laaja aineisto, useita näkökulmia
Tutkimusaineistona käytettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-seurantatutkimusta. Kyselyaineisto kattoi jopa yli 38 000 kunta- ja hyvinvointialan työntekijää, ja sairauspoissaolotiedot perustuivat työnantajarekistereihin vuosilta 2019–2022.
Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa tarkasteltiin työmatkaliikunnan yhteyksiä koettuun terveyteen, työkykyyn ja sairauspoissaoloihin sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa.
Mitä mieltä? Kommentoi!