Työelämä

Uuden työaikalain tarjoamat joustot eivät ole vielä tuttuja työnantajille

Uusi työaikalaki on ollut voimassa jo kolme vuotta. Ainakin yhden toimialan tarkastelun perusteella näyttää, etteivät työnantajat tunne uuden työaikalain säädöksiä.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Työsuojeluviranomainen tarkasti liki 80 työpaikkaa tukkukaupan alalta Etelä-Suomessa vuosina 2021–2022. Tarkastukset kohdistuivat toimialalle, jossa on tyypillisesti käytössä joustavat työaikajärjestelyt ja jonka työssä voi esiintyä työajoista johtuvaa terveydelle haitallista psykososiaalista kuormitusta.

Videoneuvotteluin toteutetuilla tarkastuksilla valvottiin, että työnantajat ovat huomioineet työaikalain muuttuneet säännökset ja soveltavat lakia oikein. Puutteita löytyi työaikakirjanpidossa ja työn vaarojen selvittämisessä.

Yhdessäkään tarkastetussa työpaikassa ei ollut ainakaan vielä otettu käyttöön uuden työaikalain mahdollistamia joustavia työaikajärjestelyjä, kuten kuudenkymmenen plustunnin liukumasaldoa, joustotyöaikaa tai työaikalakiin perustuvaa työaikapankkia.

Työlakiuudistus pyrki huomioimaan muuttuneen työelämän tarpeet

Lakiuudistuksen tarkoituksena oli ottaa paremmin huomioon moderni työelämä ja tietoyhteiskunnan tarpeet.

Työaikalakia noudatetaan lähtökohtaisesti myös kokonaan etänä tai hybridityömallilla toteutettavassa työssä. Poikkeuksena on esimerkiksi työ, jossa työntekijän voidaan katsoa johtavan organisaatiota tai sen itsenäistä osaa ja tehtävässä toteutuu työaika-autonomia, joka tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus päättää työajastaan kokonaan itse.

Uudistus lisäsi työaikajoustoja. Asiantuntijatyön työaikojen näkökulmasta keskeisimmät uudistukset liittyivät lain soveltamisalaan, liukuvaan työaikaan, joustotyöaikaan ja työaikapankkiin.

Kun noudatetaan liukuvaa työaikaa, työaika voi hetkellisesti ylittyä, mutta sen tulee tasoittua neljän kuukauden tarkastelujakson päättyessä. Tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana, ei lisätä työtuntien määrää.

Työntekijä on luonnollisesti oikeutettu ylityökorvauksiin työajan ylittyessä. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan aina työnantajan kanssa.

Joustotyöaikamalli antaa liukuvaa työaikaa enemmän vapauksia

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Samoin kuin liukuvaa työaikaa noudatettaessa työaika tasoittuu neljän kuukauden jaksossa. Joustotyöaikaa sovellettaessa työntekijä kirjaa itse työtunnit, joiden pohjalta työnantaja sitten pitää työaikakirjanpitoa. Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijä toimittaa tiedot hänelle, ja varmistua siitä, että viikkolepoaika toteutuu.

Työsuojeluviranomaisen tekemillä tarkastuksilla tukkualalle annettiin lähes kahdelle kolmasosalle työpaikoista velvoite työaikakirjanpidon puuttumisesta tai siinä olevista puutteista. Joillain tarkastetuilla työpaikoilla työaikakirjanpitoa pidettiin tarpeettomana kyttäämisenä ja työpaikan luottamusta heikentävänä tekijänä.

Työn vaarojen selvittämisessä on puutteita

Tukkukaupan työpaikoilla ilmeni tarkastusten perusteella jonkin verran haitallista psykososiaalista kuormitusta. Haitallisimpina tekijöinä pidettiin usean eri asian tekemistä samanaikaisesti, liiallista työmäärää työaikaan nähden, epäselvyyksiä tehtävänkuvissa ja vastuissa sekä työn tekemisen jatkuvaa keskeytymistä.

Kuormituksen hallinta edellyttää, että työn kuormitustekijät on ensin selvitetty ja arvioitu työpaikoilla järjestelmällisesti ja kattavasti. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia työpaikoista ei ollut selvittänyt työn vaaroja lainkaan tai ne oli selvitetty puutteellisesti.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje