Uusia ja vanhoja riskejä

Liuotinaivosairaus on esimerkki ammattitaudeista, jotka on Suomessa saatu vähenemään takavuosista. Sairaus kehittyy pitkäaikaisen liuotinaineille altistumisen seurauksena ja aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, kuten muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä.

Nykyisin tapauksia todetaan alle kymmenen vuodessa. Aineet ja työmenetelmät ovat kehittyneet, samoin suojautuminen. Myös teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut asiaan.

– Töitä, joissa altistutaan vaarallisille aineille, on entistä vähemmän, ja osa niistä on siirtynyt ulkomaille. Hyvä esimerkki tästä on vaikka kenkien valmistus, työelämäprofessori Heidi Furu sanoo.

Koska kenkätehtaat ovat vähentyneet, Suomessa ei enää altistuta nahankäsittelyaineille siinä määrin kuin ennen. Nykyisin liuotinaivosairauden riski liittyy muun muassa tiettyihin maalaustöihin, veneenrakennukseen ja muihin lujitemuovitöihin, puun pintakäsittelyyn, metallin rasvanpoistoon sekä painotyöhön.

Toisaalta syntyy uusia ammatteja, joissa voi altistua vaarallisille aineille. Esimerkiksi geeli- ja rakennekynsiä tekevien on tärkeä suojautua huolellisesti työssään, jotta akrylaateille altistumisesta ei seuraa ihotautia, nuhaa tai astmaa.

– Vanhojakin aineita voidaan käyttää aivan uudella tavalla, joten valppaana on koko ajan oltava. Esimerkiksi epoksiallergiat lähtivät kasvuun putkimiehillä, kun epoksia ryhdyttiin käyttämään putkien sukituksessa. Se on erittäin hankala allergia, joka yleensä estää kaikenlaiset epoksityöt jatkossa, Furu toteaa.

Epoksi aiheuttaa allergista kosketusihottumaa, joka on Suomessa työikäisten yleisimpiä ammattitauteja. Yleisimpien ammattitautien joukkoon kuuluvat myös ärsytyskosketusihottuma, meluvammat, ammattiastma ja -nuha, asbestiplakkitauti, tärinätauti sekä tenniskyynärpää.