Kesko Logistiikan Hakkilan varastokeskuksessa tulee turvallinen olo jo ovella. Vierailijoille annetaan huomioliivit, opastaulussa kerrotaan työturvallisuudesta ja punakeltainen ovikyltti varoittaa trukkiliikenteestä.
Oven takaa avautuu vaikuttava näky. Korkeassa tilassa on hyllymetreittäin päivittäistavaroita pitkien käytävien varrella. Joka suunnalla kulkee trukkeja ja keräilykoneita, mutta homma on selvästi hallussa. Jokainen työntekijä tietää, mitä tekee.

Minikaupungin säännöt

Työturvallisuus- ja työhyvinvointipäällikkö Toni Pelin kertoo, että työtapaturmiin alettiin kiinnittää erityistä huomiota vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti oli tuolloin 60. Nykyään se on 20.
– Vakavia tapaturmia sattuu erittäin vähän, pieniä silloin tällöin. Tyypillisiä tapaturmia ovat esimerkiksi taakkojen käsittelyn aiheuttamat selkävaivat ja nilkan vääntymiset, Pelin sanoo.
– Sisäistä liikennettä riittää, kun varastossa työskentelee paljon ihmisiä koneiden kanssa. Varasto on kuin pieni kaupunki, joten meillä on selkeät liikenne- ja pelisäännöt, joiden mukaan mennään riskit minimoiden.

Töitä vuorokauden ympäri

Liikennettä Kesko Logistiikassa riittää myös valtakunnallisesti. Vuoden aikana eri puolille Suomea lähtee 850 000 asiakastoimitusta eli noin 3 000 toimitusta ja 20 000 tavararullakkoa päivässä.
Varastoissa on toimintaa lähes jokaisena vuoden päivänä. Töitä tehdään kolmessa vuorossa, ja työskentely on vilkasta myös iltaisin ja öisin: tavarat on saatava kauppoihin aamuksi.
– Oman haasteensa tuovat varastojen lämpötilat. Esimerkiksi hedelmä- ja vihannesvarastossa lämpötila on 3–11 astetta, teollisten tuoretuotteiden varastossa 3–5 astetta ja jäähdytetyssä lähettämössä 4–6 astetta. Työasun on luonnollisesti oltava kunnossa. Työntekijöillä on myös turvakengät ja tarpeen mukaan viiltohanskat ja kuulonsuojaimet.

Poikkeamista aloitteisiin

Kesko Logistiikan sähköisen poikkeamajärjestelmän ansiosta kuka tahansa voi tehdä esimerkiksi ilmoituksen vaaranpaikasta tai aloitteen turvallisuutta parantavasta ideasta. Ilmoittaminen on helppoa vaikkapa kännykällä tai tabletilla.
– Vuonna 2016 työntekijämme ilmoittivat 750 poikkeamaa ja tekivät 600 aloitetta, mikä kertoo aktiivisuudesta. Kaikki ilmoitukset ja aloitteet käsitellään tietyssä ajassa. Työturvallisuusasiat ovat esillä myös jokaisessa johtoryhmän kokouksessa, Pelin kertoo.
Poikkeamat voivat olla esimerkiksi yllättäviä tilanteita: torni tomaatteja kaatui lavalta, paketti putosi päähän tai käytävällä sattui pieni törmäys. Aloitteiden aiheet vaihtelevat taukojumpasta turvallisuutta kohentaviin ideoihin.

Hyvät käytännöt esiin

Onko nolla tapaturmaa tavoitteena mahdollinen, kun varastossa on paljon ihmisiä, tavaraa ja liikennettä ja koko ajan tapahtuu jotakin?
– Siitä lähdetään, että nollaan tapaturmaan on mahdollista päästä ainakin pitkällä aikavälillä. Aina voi tehdä paremmin. Jatkuva parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja hellittämätöntä huomiota, Pelin vastaa.
– Seuraavaksi aiomme yhtenäistää käytäntöjä konsernitasolla tuomalla esille parhaita käytäntöjä koko yhtiön hyväksi.

 

Mittarina terveys

KESKOLLA ON KÄYTÖSSÄ perinteisiä työturvallisuus- ja hyvinvointimittareita, kuten sairauspoissaolot ja tapaturmat. Vuonna 2015 mittariksi otettiin myös työntekijöiden terveysprosentti. Se kertoo, mikä osuus henkilöstöstä on pysynyt koko vuoden terveenä ilman yhtäkään sairauspoissaoloa. Ajatuksena on myös puhua positiivisesti terveydestä eikä vain sairastamisesta.
– Terveysprosentti on osoittautunut hyväksi mittariksi. Nyt tutkimme, mitä tulokset kertovat eri työtehtävistä konsernitasolla. Selvitämme, miksi esimerkiksi mekaanikoilla terveysprosentti on matala ja kaupan työtekijöillä korkeampi, Toni Pelin kertoo.

 

• Tämä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä julkaistava juttusarja on tuotettu yhteistyössä Nolla tapaturmaa -foorumin kanssa. Sarja esittelee foorumin jäsentyöpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. www.nollis.fi

KUVA:

Kesko Logistiikassa varastotyöntekijöitä perehdytetään 8–10 päivää. Lisäpuhtia perehdytykseen tuovat muun muassa videot ja multimedia. – Myös henkilökohtaista opastusta on aina saatavissa, sanovat Toni Pelin ja Samuli Sjöberg (oik.).

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2017.

 

Juttusarjassa aiemmin julkaistu:

TTT-lehti 3/2016: Siisteys ja turvallisuus kulkevat käsikynkkää (ISS Palvelut Oy)

TTT-lehti 4/2016: Turvallisuus tulee ensin (Oulun Energiaurakointi Oy)

TTT-lehti 6/2016: Vaarallisesta tuli turvallinen (Rauman satama)