Myytti 1: Vastuullisuudesta on tullut osa suomalaisyritysten toimintamalleja.
– RIIPPUU FIRMASTA, kuinka hyvin vastuuasioista on huolehdittu, aloittaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen.
Mörttisen mukaan paineita on erityisesti pörssiyhtiöillä, joita seurataan tarkasti ja joista keskustellaan julkisuudessa enemmän kuin muista yrityksistä.
Samaa mieltä on FIBS-yritysvastuuverkoston toimitusjohtaja Mikko Routti.
– Kansainvälisesti toimivat suuryritykset ja etenkin valtion omistajaohjauksessa olevat yhtiöt ovat vastuullisuusasioissa jo varsin pitkällä. Niissä on otettu käyttöön ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja viime aikoina myös veronmaksuun liittyviä vastuullisuusperiaatteita. Lisäksi yrityksillä voi olla esimerkiksi strateginen syy kokonaisvaltaiseen yritysvastuuseen, Routti sanoo.
– Kokonaisvaltaisella tarkoitan sitä, että yritysvastuu otetaan huomioon kaikissa prosesseissa. Vastuullisuuteen liittyvä näkökulma voi olla myös yksi strategian kulmakivistä.
ESIMERKIKSI METSÄALALLA vastuullisuuskysymykset ovat vahvasti esillä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
– Luonnonvarojen käyttö edellyttää tietynlaista sosiaalista toimilupaa. Sen saadakseen yrityksen pitää olla aika avoin ja kertoa, mitä tekee. Siihen taas tarvitaan toimiva prosessi, Routti sanoo.
Perheyrityksissä vastuullisuus toteutuu jo omistusmuodon kautta.
– Ei voi toimia vastuuttomasti, jos aikoo harjoittaa jollakin paikkakunnalla yritystoimintaa pitkäjänteisesti sukupolvesta toiseen. Ei voi sotkea ympäristöä eikä kohdella työntekijöitä huonosti, Mörttinen huomauttaa.
YRITYKSEN TALOUDELLINEN MENESTYS on oleellista myös vastuullisuuden kannalta.
– Jos ei tee vahvaa tulosta, ei oikein pysty toimimaan vastuullisesti muillakaan osa-alueilla, Mörttinen toteaa.
Vastuullisuuden vaikutus kannattavuuteen riippuu yrityksestä.
– Edelläkävijäyritykset saattavat rakentaa koko bisneksensä tietyn vastuullisuusnäkökulman ympärille. Toistaiseksi tällaiset yritykset ovat vielä poikkeuksia, pohtii Routti.
Jotkin yritykset toimivat vastuullisesti, koska se on yleinen käytäntö alalla, mutta siitä ei saa kilpailuetua. Lisäksi vastuullisuus voi perustua asiakkaiden, sijoittajien tai omistajien vaatimuksiin.
ON MYÖS YRITYKSIÄ, jotka eivät ole tunnistaneet vastuullisuuden merkitystä tai ovat arvioineet, etteivät saa siitä lisäarvoa.
Mörttinen muistuttaa, että vastuullisuus ei ole vain organisaatioiden asia. Se on ennen kaikkea ihmisten asia.
– Meidän kaikkien on oivallettava, mitä vastuullinen toiminta tarkoittaa juuri meidän osaltamme. Tämä koskee niin kuluttajia kuin sijoittajia, omistajia, johtajia, työntekijöitä, päättäjiä, poliitikkoja ja virkamiehiäkin, Mörttinen sanoo.
Hän toivoo, että yritykset nähtäisiin pikemmin ihmisten verkostoina kuin kasvottomina taseina ja tuloslaskelmina.
– Vastuullisuus lakkaa kuulostamasta päälle liimatulta, kun se nähdään vastuuna toisesta ihmisestä. Silloin se hahmottuu toisiaan ymmärtävien ihmisten haluksi etsiä yhdessä ratkaisuja omiin ongelmiinsa ja koko maailman ongelmiin.
Myytti 2: Taloudellinen tulos ja kestävä kehitys voivat tukea toisiaan.
HYVINVOINNIN KASVU on Mörttisen mukaan tehnyt kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen mahdolliseksi.
– Kestävä kehitys ei toteudu ilman taloudellista tulosta, hän linjaa.
Mörttinen uskoo, että tieteen ja uusien tuotantoteknologioiden avulla voidaan ratkaista kaikki meitä uhkaavat ”pirulliset ongelmat”, kuten työvoiman riittämättömyys ja väestön ikääntyminen sekä raaka-aineiden niukkuus ja kestämätön kulutus.
JOUDUMME RATKAISEMAAN yhä enemmän niukkuuden ongelmia, ja taloudellinen tulos tulee syntymään kestävästä, vastuullisesta toiminnasta.
– Materiaali- ja tuotantoteknologian kehityksen myötä löydämme ratkaisuja vastuuttomaan käytökseen, kuten raaka-aineiden tuhlaamiseen ja työntekijöiden huonoon kohteluun. Se näkyy ajan myötä suoraan tuottavuudessa, Mörttinen sanoo.
– Yritys voi poimia kestävän kehityksen teemoja, joilla haetaan strategista etua kilpailijoihin nähden. Niin voi syntyä ihan uusi tuote ratkaisemaan jotakin ongelmaa, Routti pohtii.
Hän ottaa esimerkiksi nyhtökauran, jonka kuluttajat ottivat hyvin vastaan.
– Vastaavaa tuotetta ei ollut aiemmin ollut markkinoilla. Se kehitettiin, kun todettiin, että lihan tuotannolle ja kulutukselle on saatava vaihtoehtoja. Energiantuotannon ja monen muun alan ongelmia on ratkaistu samalla tavalla.
MAAILMA MUUTTUU NOPEASTI, ja megatrendit vaikuttavat lopulta kaikkiin yrityksiin. – Nykyisiä liiketoimintoja voi kadota kokonaan innovaatioiden seurauksena, Routti muistuttaa.
Mörttinen ei usko, että hyvinvointi voisi kukoistaa kutistuvan ja kurjistuvan talouden ja lisääntyvän pahoinvoinnin maailmassa.
– Riittävän kurjissa oloissa ihmisestä tulee peto. Siksi meidän on löydettävä se polku, jota pitkin Suomi lähtee menestymään ja kasvattamaan hyvinvointiaan.
LEENA MÖRTTINEN on työskennellyt Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuodesta 2015. Hän on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi kansantaloudesta Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli aiemmin rahoitusalan tehtävissä Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa, Nordeassa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa. Kuva: Vesa Laitinen
MIKKO ROUTTI on työskennellyt FIBS-yritysvastuuverkoston toimitusjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen hän palveli asiantuntija- ja johtotehtävissä rahoitusalalla, konsulttiyrityksessä ja teollisuudessa, muun muassa Nokian riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen ja vakuutustoiminnan palveluista vastaavana johtajana sekä yritysvastuun johtoryhmän jäsenenä. Kuva: FIBS
Leena Mörttisen kuva: Vesa Laitinen
Mikko Routin kuva: FIBS
MYYTIT KUMOON! TÄMÄ SUOMALAISEEN työelämään liittyvien uskomusten todenperäisyyttä käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
LISÄÄ AIHEESTA: www.tyoelama2020.fi
LISÄÄ AIHEESTA
Yle TV1:n Kahdeksan myyttiä työstä -sarja, joka on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan.
SARJASSA AIEMMIN KÄSITELLYT MYYTIT
TTT-LEHTI 1/2016:
TTT-LEHTI 2/2016:
- Digitalisaatio luo uutta työtä. (Oikaisu: Painetussa TTT 2/2016:ssa oli jäänyt virheellisesti näkyviin edellisen numeron ensimmäinen myytti.)
- Suomalainen osaaminen on huippua.
TTT-LEHTI 3/2016:
TTT-LEHTI 4/2016:
TTT-LEHTI 5/2016:
Milloinkohan Routti tai Mörttinen on keskustellut kahdestaan ajan kanssa esim. valtioyhtiöiden luottamushenkilöiden kanssa asioiden todellisesta tilasta, eikä vain johtajien kanssa siitä, mitä sertifikaatissa lukee.