Voi helvetin perhanan kaikki. En ole viittäkymmentä ja olen taas tässä kunnossa!
Kun Satu Pihala vuonna 2021 puki vaateliikkeen sovituskopissa ristiäismekkoa päälleen, vedet valuivat silmistä ja hän sadatteli itsekseen.
Varsinainen havahtuminen tapahtui, kun hän hieman myöhemmin näki itsensä lapsenlapsen ristiäiskuvissa. Tuolloin Pihala oli isoimmillaan ja painoi 145 kiloa. Pituutta hänellä on 174 senttiä.
– Olen pudottanut elämäni aikana satoja kiloja – ja saanut kerättyä ne hyvin takaisin, hän sanoo.
Saman vuoden syksynä Pihala meni hakemaan apua terveysasemalta. Hän ilmoitti haluavansa opetella terveelliset ruokailutavat. Ihmedieetit eivät toisi kestävää apua.
Koska ylipainoa oli reilusti, lääkäri ehdotti lihavuusleikkausta. Siinä vaiheessa Pihala ei innostunut lähetteestä lihavuusleikkaukseen, mutta ajatteli, ettei menettäisi mitään, vaikka ilmoitus leikkaukseen pääsemisestä tulisi. Leikkausajan voisi kyllä peruuttaa. Prosessi kohti lihavuusleikkausta lähti kuitenkin tästä hetkestä.
– Olin aluksi jyrkästi leikkausta vastaan. Ajattelin, että kyllä minä pystyn laihduttamaan.
Ja niin hän taas laihduttikin, tällä kertaa parikymmentä kiloa.
Pihala oli kärsinyt polven nivelrikosta jo muutaman vuoden. Kaatuminen pihajäillä vuodenvaihteessa vei tilanteen siihen pisteeseen, jossa lääkäri totesi suoraan, että ennen polven korjausleikkausta painon on pudottava.
Kevään mittaan mieli teki työtään. Kesällä 2022 leikkausta valmistavien tutkimusten jälkeen Pihala totesi puolisolleen ääneen: hän menee leikkaukseen.
Leikkaus on vain tukikeino
Mahalaukun ohitus tehtiin syyskuussa 2022 julkisessa terveydenhuollossa. Poissaoloa töistä kertyi noin kolme ja puoli viikkoa. Jo ensimmäinen kuukausi toi muutoksen: paino putosi kymmenen kiloa. Välissä oli myös jaksoja, jolloin vaakalukema pysyi viikkokausia paikallaan.
Pihala muistuttaa, että uudelleenlihominen on todellinen riski, jos rutiineja ei muuta. On paljon ihmisiä, jotka ovat lihoneet leikkauksen jälkeen.
– Leikkaus ei ole oikotie onneen. Se on työkalu, joka auttaa – mutta arki ratkaisee. Pitää opetella uudet elämäntavat.
Elokuussa 2024 Pihalalta poistettiin ylimääräistä ihoa vatsan alueelta, ja edelleen korjaavaa kirurgiaa tehtiin vielä tämän vuoden syyskuussa.
Uusi työ ja jaksaminen
Satu Pihala oli työskennellyt erilaisissa asiakaspalvelun tehtävissä ja reilun vuoden verran Uudenkaupungin autotehtaallakin. Kun tehtaalla vähennettiin väkeä, hän kouluttautui kokiksi.
Korona-aika ja lisääntyneet polvivaivat katkaisivat kokin uran. Pihala pääsi ammatilliseen kuntoutukseen. Koska hänellä oli peruskoulutus ja kokemusta kaupalliselta alalta, työeläkeyhtiö tuki hänen liiketalouden ammattiopintojaan.
Valmistumisen jälkeen työt sähköyhtiössä olivat osa-aikaisia. Pihala kokeili myös myyntiedustajan hommia. Nykyisessä työpaikassaan HeadPowerissa hän on työskennellyt kolmisen vuotta, josta vuoden verran help deskin lähiesihenkilönä. Työn ohessa hän suorittaa valmentavan johtajuuden opintoja.
Arki töissä on erilaista, kun ei ole ylimääräisiä kiloja rasitteena.
– Astmalääkkeet jäivät pois. Istuminen ei tunnu samalta, selkä ja niska eivät jomota koko ajan. Olen rohkeampi ja jaksan vetää porukkaa.
Tiimissä on kuusi henkilöä. Pihala tekee itsekin osan aikaa työtä asiakaspalvelussa, seuraa sen laatua sekä pitää tiimin sisäisiä koulutuksia.
Ruokarytmi ja annoskoot muuttuivat
Nyt Satu Pihala painaa noin 65 kiloa. Ruokailun tahti on muuttunut, ja ravintolassa hän pyytää pienemmän annoksen tai jättää perunat vähemmälle.
– Syön pieniä annoksia 2–3 tunnin välein. Jos on matkapäivä, otan valmiin proteiinijuoman mukaan. Nesteytyksen hoidan omalla rytmilläni, Pihala kuvaa.
Jotkin kipulääkkeet eivät ohituksen jälkeen sovi, joten hän muistuttaa asiasta tarvittaessa myös terveydenhuollossa. Aina ei tulla ajatelleeksi, että leikkaus vaikuttaa lääkityksiin.
Pihala perehtyi edessä olevaan asiaan perusteellisesti ennen leikkausta. Hän luki ohjeita, etsi tietoa ja keskusteli toisten kanssa. Silti muutoksen mittakaava mielessä yllätti.
– Puhutaan paljon kiloista, mutta vähemmän siitä, mitä päässä tapahtuu. Olisin kaivannut systemaattisempaa mielentukea.
Facebookin lihavuusleikattujen vertaisryhmässä hän on myös huomannut, että sairaanhoitopiirien tavoissa ohjeistaa on eroja ja että moni tarvitsisi kädestä pitäen apua rutiinien ja ruokailujen rakentamiseen.
Kommentit, katseet ja rajat
Työyhteisössä Pihala on kertonut lihavuusleikkauksestaan. Negatiivista palautetta ei hänen mukaansa ole tullut, mutta positiivisia kommentteja on tullut paljon, ja joskus myös ”älä enää laihdu” -huudahduksia.
Kommentit tarkoittavat hyvää, mutta niihin väsyy. Hän kehottaa jokaista piirtämään itse omat avoimuuden rajat.
– Jos ihminen on kertonut avoimesti leikkauksestaan, kysyä saa – luvalla. Kaikki eivät halua puhua.
Jälkikäteen Pihala on miettinyt, mikä katkaisi vuosikymmenten painokierteen. Ensimmäinen oli ristiäiskuvien näkeminen ja toinen polven kunto.
– Ilman painonpudotusta minua ei olisi leikattu. Ja jos polvi olisi jäänyt hoitamatta, moni muukin asia olisi jäänyt.
Lihavuusleikkaus voi olla pysyvä keino painonhallintaan
Suomessa tehtiin viime vuonna noin 1 600 lihavuusleikkausta. Jonotusajoissa ja hoitoon pääsyssä on suuria eroavuuksia.
Lihavuuden hoitokeinoista leikkaus on tehokkain. Sen avulla paino laskee keskimäärin 25 prosenttia, ja keskimääräinen laihtumistulos on 35–40 kiloa. Kaikilla leikkaus ei kuitenkaan tuo toivottuja tuloksia, tai paino palaa pian takaisin entisiin lukemiin. Nykyisin leikkaushoitoon yhdistetään usein lääkehoito.
Jotta Suomessa voisi päästä lihavuusleikkaukseen, painoindeksin pitää olla yli 40. Jos potilaalla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, painoindeksi voi olla myös tätä alempi. Useimmiten edellytyksenä on myös leikkausta edeltävä painonpudotus.
Suomessa käytetyimmät menetelmät ovat mahalaukun ohitus ja mahalaukun kavennus. Leikkauksen jälkeen annoskoot ovat pieniä, koska kehoon ei mahdu suurta ruokamäärää kerrallaan.
Rasvaimua ei terveydenhuollossa käytetä lihavuuden hoidossa. Rasvaimulla ei voida vähentää vatsaontelon sisällä olevaa rasvaa, josta lähes kaikki lihavuuden aiheuttamat sairaudet johtuvat.
Leikkaus vaikuttaa perussairauksiin
Leikkaus tuo painon putoamisen lisäksi positiivisia muutoksia aineenvaihduntaan. Moni voi lopettaa diabeteslääkityksen, verenpaine ja kolesteroliarvot laskevat. Uniapneaoireet helpottavat useimmilla, ja syöpäriski vähenee.
Koska keho pyrkii pitämään saavuttamansa painon ja nälkähormoni ohjaa syömään, kestävä painonhallinta on vaikeaa. Leikkauksen tehon arvellaan perustuvan energian saannin vähenemisen lisäksi tämän suojamekanismin kumoamiseen. Elimistö ottaa uuden painon lähtöpisteeksi.
Lihavuusleikkauksen jälkeen voi ilmetä suolistovaivoja. Vitamiinien ja hivenaineiden sannista on huolehdittava – tämä koskee erityisesti B12- ja D-vitamiinia sekä rautaa ja kalsiumia. Säännöllinen ruokarytmi on tärkeä, jotta verensokeri pysyy tasaisena.
Lähteet: terveyskirjasto.fi sekä Paskat geenit? – Uutta tietoa ylipainon syistä ja sen hoidosta. Emilia Huvinen (Minerva Kustannus 2024)


Mitä mieltä? Kommentoi!