Blogi

Digiajan hyödyt käyttöön työn murroksessa

Työn murros on ajankohtainen teema, joka on herättänyt huolta muun muassa epävarmuuden lisääntymisen, työpaikkojen vähenemisen ja osaamisvaatimusten nopean muuttumisen vuoksi. Murroksessa keskeisellä sijalla oleva digitaalisuus avaa kuitenkin myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työelämän ilmiöiden tarkasteluun ja tietoon perustuvaan työelämän kehittämiseen.

Työhyvinvoinnin kokemukset liittyvät arjen tilanteisiin ja olosuhteisiin työpaikoilla. Näistä kokemuksista puhutaan työpaikoilla, ja työhyvinvoinnin haasteisiin pyritään vastaamaan työpaikalla tapahtuvin kehittämistoimin.

Työelämän kehittämisen kannalta keskeistä on kuitenkin myös se, mitkä teemat herättävät laajempaa keskustelua ja mihin asiakysymyksiin tartutaan päätöksenteossa. Mistä työelämän ilmiöistä puhutaan sosiaalisessa mediassa? Mitä työelämään liittyviä teemoja käsitellään perinteisessä mediassa? Mistä puhuvat päättäjät ja asiantuntijat? Ovatko teemat samoja vai erilaisia?

Työelämään liittyviä kokemuksia ja sitä koskevaa keskustelua on mahdollista tarkastella kaikilla mainituilla tasoilla. Digitaalisuuden ansiosta aineistot ovat entistä paremmin saatavilla ja analysoitavissa.

Yhä tarkempaa tietoa kuormituksesta

Perinteinen tapa mieltää työaikaa on muuttumassa erityisesti asiantuntijatyössä, koska töitä on mahdollista tehdä älylaitteilla 24/7. Tähän liittyy runsaasti myös työhyvinvoinnin riskejä.

Työelämän kehittämisessä huomio on kiinnittynyt pääosin työaikaan liittyviin tapahtumiin ja kuormitukseen työajalla. Viime aikoina on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota uneen, palautumiseen ja esimerkiksi työmatkojen kuormittavuuteen.

Digitaalisen ajan työpäivää ja myös sen ulkopuolisia tapahtumia on mahdollista mitata uusilla tavoilla. Tietoa voidaan saada unesta, palautumisesta ja siitä, kuinka valmis työntekijä on päivän haasteisiin.

Myös työhyvinvointia ja työn sujuvuutta työpäivän aikana on mahdollista mitata entistä kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi erilaiset viremittaukset antavat lähes reaaliaikaista tietoa organisaation työhyvinvoinnista. Viestintää ja vuorovaikutusta organisaatiossa voidaan mitata tarkastelemalla viestintävälineiden tuottamaa dataa.

Kun tietoa kertyy aiempaa enemmän ja reaaliaikaisemmin, saadaan aivan uudenlaiset mahdollisuudet ennakointiin. Tulevaisuudessa tekoäly tulee edelleen helpottamaan työelämän kehittämistä. Silloin esimerkiksi HR-johtaja voi kysyä tekoälyltä, mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä, joilla vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia organisaatiossa.

Tiedon pirstaloituminen haasteena

Teknologinen kehitys myös haastaa työpaikkojen kulttuuria. Miten esimerkiksi siirtää painopistettä kerran vuodessa järjestettävistä kehityskeskusteluista kohti jatkuvaa dialogia esimiesten ja työntekijöiden välillä?

Haasteena on myös tiedon pirstaloituminen. Joulukalenterin tapaan erillisten luukkujen takaa paljastuu milloin työhyvinvointia, milloin työkykyä, milloin työterveyttä koskevia tietoja. Näkökulmia tulisi pystyä nivomaan yhteen ja tekemään niistä kokonaisvaltaista analyysiä niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassakin.

Digitalisaation ansiosta työelämään liittyviä ilmiöitä voidaan kuitenkin yhteiskunnallisellakin tasolla tarkastella ajantasaisemmin kuin tiettyä ajankohtaa koskevilla kyselyillä tai jopa pari vuotta perässä laahaavilla tilastoilla.

Vaikka työn murros tuo mukanaan haasteita, meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää työelämää teknologian kehittyessä. Jotta pärjäämme tässä murroksessa, digitalisaation mahdollisuudet on syytä käyttää täysimääräisesti hyväksi.

Teksti: Pauli Forma
Kuva: Työterveyslaitos

Pauli Forma työskentelee tietojohtajana Työterveyslaitoksessa.

 

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje