Julkisen alan työntekijät pitävät pääsääntöisesti työtään tärkeänä ja ovat siitä innostuneita, selviää Kevan kahdesta viime vuoden tutkimuksesta. Kunnissa, valtiolla ja kirkon palveluksessa työskentelevistä lähes neljä viidestä arvioi fyysisen ja henkisen työkykynsä vähintään hyväksi.
Keva tutki viime vuoden aikana kunta-alan, valtion tai kirkon organisaatioiden työoloja ja työhyvinvointia haastattelemalla paitsi niiden palkansaajia myös henkilöstöasioista vastaavia sekä työterveyshuollon henkilöitä.
Tutkimusten mukaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat melko hyvät julkisilla aloilla. Kirkon työntekijöistä liki kolme neljästä ja valtion työntekijöistäkin kaksi kolmesta katsoo voivansa vaikuttaa työnsä sisältöön. Kunta-alalla näin koki 59 prosenttia.
Aiempaa harvempi kunta-alan ja kirkon työntekijä arvioi, että hänellä on hyvät voimavarat kohdata muutoksia työssään. Kevan työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen uskoo, että julkisen alan uudistukset voivat aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä.
– Muutoksessa onkin tärkeää huolehtia, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä säilyvät, hän painottaa.
Julkisen alan työntekijöitä rasittaa kiire
Kevan tutkimusten mukaan kaksi kolmesta kokee, että aika ei riitä työn tekemiseen. Henkistä kuormitusta työssään kokee kunta-alalla 61, kirkon alalla 52 ja valtion virastoissa 46 prosenttia työntekijöistä.
Työ on monella myös fyysisesti kuormittavaa. Monissa ammateissa väkivaltatilanteet lisäävät kuormittumista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä poliisitoimessa ja vankeinhoidossa lähes joka toinen on viimeksi kuluneen vuoden aikana kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta.
Julkisilla aloilla työhyvinvointitietoa kerätään runsaasti, mutta sitä ei välttämättä osata hyödyntää. Alle puolet julkisen alan organisaatioista on tehnyt suunnitelman sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi suunnitelma on vain neljäsosalla.
Työkykyä tuetaan hyvin julkisella sektorilla. Työkyvyn varhainen tuki on käytössä 93 prosentilla organisaatioista. Tehostettu tuki työkyvyn heiketessä ja paluun tuki pitkän poissaolon jälkeen ovat myös käytössä.
– Henkilöstön voimavaroja tuetaan muutoksessa parhaiten, kun työkyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja ennakoivaa. Myös roolien ja vastuiden tulee olla selkeitä, toteaa työelämäasiantuntija Heli Kuitunen.
Työterveyshuollon raportteja ei hyödynnetä
Julkisen alan organisaatiot katsovat tarvitsevansa tarkempaa tietoa työkyvyn riskeistä, ennalta ehkäisevää toimintaa ja tulosten seurantaa. Näitä he odottavat työterveyspalvelujen tuottajiltaan nykyistä enemmän.
Huolimatta toiveista raportteja työkyvyn tilasta ei hyödynnetä organisaatioissa toiminnan ja työterveysyhteistyön suunnittelussa. Alle puolet henkilöstöasioista vastaavista kertoo, että saatujen raporttien pohjalta asetetaan mitattavia tavoitteita esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Myöskään työterveyshuollon vaikuttavuutta ei aina arvioida kattavasti.
Lähde: Kevan tiedote 13.12.2018
Lisätiedot:
Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus, Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimus,
Kevan työelämäpalvelut
Kuva: Shutterstock
Mitä mieltä? Kommentoi!