Työ ei ole yksistään rasittavaa, se myös antaa voimia. Sama asia voi olla toiselle kuormitustekijä ja toiselle voimavara. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen havainnollistaa tätä käyttämällä itseään esimerkkinä:

– Minulle itsenäisyys ja vaihtelu ovat tärkeitä ja toivottavia työn ominaisuuksia. Mutta voi olla, että toista ihmistä nämä työn piirteet samassa tilanteessa kuormittavat.

Työn rasittavuus voi myös muuttua esimerkiksi yksityiselämän vaikutuksesta. Tästäkin asiantuntijalla on omaa kokemusta.

– Tässä elämänvaiheessa joustamiset ja muutokset työtilanteissa ja -ajoissa sopivat hyvin ja kuuluvat voimavaratekijöihini. Muutama vuosi sitten ne kuitenkin olisivat olleet kuormitustekijä läheiseni sairastamisen vuoksi, Moilanen sanoo.

Hänen mukaansa psykososiaalisen kuormituksen hallinta tuottaa työpaikoilla ongelmia monista syistä.

– Aiheeseen liittyy paljon ihmetystä. Kysytään, miten kuormitukseen pääsee kiinni ja mitä kaikkea se sisältää. Asioiden sanoittaminen koetaan vaikeaksi, ja toisaalta aina ei edes luoteta siihen, että asioille olisi jotain tehtävissä.

Tähän tarpeeseen Työturvallisuuskeskus kehitti psykososiaalisen kuormituksen arviointivälineen, Kuormitusvaa’an, joka saatiin käyttöön vuonna 2020.

Yksilöllinen näkökulma esiin

Kuormitusvaa´an kehittämistiimiin kuuluivat Seija Moilasen lisäksi Lasse Kammonen ja Jarna Savolainen. Kommentteja saatiin alussa myös Työturvallisuuskeskuksen toimialaryhmistä ja eri toimialoja edustavilta työntekijöiltä.

Verkkoselaimessa toimiva ja maksuton Kuormitusvaaka perustuu työsuojelutarkastajien käyttämään psykososiaalisen kuormituksen kyselyyn.

– Meidän tavoitteemme oli luoda työpaikoille ketterä ja nopea digitaalinen väline, jossa on mukana yksilön näkökulma. Psykososiaalisen kuormituksen kokeminenhan on yksilöllistä, ja perinteinen riskienarviointi keskittyy ryhmätason tarkasteluun, Moilanen sanoo.

Kuormitusvaaka auttaa nimensä mukaisesti hahmottamaan yksilön kuormituksen ja voimavarojen tasapainoa työssä ja kohdentamaan toimia oikeisiin asioihin.

Helppo käyttää yksin tai yhdessä

Menetelmän helppokäyttöisyys mahdollistaa ennakoinnin, koska työntekijä voi käyttää sitä älypuhelimessaan tai tietokoneessaan itsenäisesti ja tehdä pikakatsauksen työhönsä vaikka useamman kerran vuodessa.

Toisaalta myös esimies voi olla aloitteellinen ja ehdottaa, että työntekijä katsoisi oman tilanteensa Kuormitusvaa´an avulla vaikkapa ennen kehityskeskustelua. Moilasen mukaan menetelmä sopii kehityskeskusteluun hyvin, koska rakenne on selkeä.

– Lisäksi tämä ohjaa huomioimaan myös työn toisen puolen eli voimavaratekijät, jotka auttavat suojautumaan haitoilta. Kuormitusta on mahdollista hallita sekä vähentämällä haitallisia kuormituksen lähteitä että vahvistamalla voimavaratekijöitä.

Kuormitusvaakaa voi käyttää myös työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshuolto yhdessä työntekijän kanssa. Luottamuksellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kysely täytetään nimettömänä, ja käyttäjä ratkaisee, missä määrin hän antaa tiedot toisten käyttöön.

Värit ja pylväät kertovat tilanteen

Kuormitusvaaka sisältää kolmetoista väittämää, joilla kuormitusta ja voimavaroja mitataan. Väittämien aiheet koskevat muun muassa tehtävänkuvan selkeyttä, työajan ennakointia, työympäristön turvallisuutta ja häiriöttömyyttä sekä työn vaatimusten ja osaamisen tasapainoa.

Ohjelma ilmaisee värein ja pylväin, kun ollaan kuormituksen hälytysalueella tai voimavara-alueella.

– Kuormitusvaaka antaa palautetta, milloin on haettava muutosta ja esimerkiksi otettava yhteyttä työterveyshuoltoon, esihenkilöön tai työsuojeluvaltuutettuun. Menetelmässä on myös kohta muistiinpanoille, jotka voidaan kirjata heti, jos esimerkiksi esihenkilön kanssa sovitaan vaikkapa jostain kokeilusta, Seija Moilanen sanoo.

Joskus yksittäistä kuormitustekijää voi olla mahdotonta poistaa vaikkapa asiakastyössä. Silloin pitäisi tunnistaa, mitkä ovat tukevia tekijöitä, joilla vaaka saataisiin tasapainoon.

– Voidaan miettiä uutta toimintamallia, lisätä koulutusta, vahvistaa osaamista ja korjata työnjakoa niin, että sama työntekijä ei esimerkiksi kohtaa liian usein hankalia asiakastilanteita.

Mittariin tulossa täydennystä

Seija Moilasen mukaan menetelmä sopii yhtä hyvin isoihin ja pieniin yksiköihin. Erityisesti pienet ja keskisuuret työpaikat hyötyvät helppokäyttöisyydestä, koska niillä ei ole laajaa henkilöstöhallintoa tukenaan.

– Parhaimmillaan tämä menetelmä täydentää muita mittareita, kuten hyvinvointikyselyä, työpaikkaselvitystä, riskien arviointia, poissaolotilastoja.

Kuormitusvaaka on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vuoden 2022 aikana sitä kehitetään tuottamalla verkkopalveluun lisäaineistoa käytännön keinoista, joilla haitallista kuormitusta voidaan työpaikoilla ehkäistä ja vähentää.

 

kuormitusvaaka.ttk.fi