Vaikka paljon puhutulla ruutuajallakin on merkitystä, kuormitukseen vaikuttaa enemmän se, miten laitteita käytetään. Näin voi päätellä Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

– Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi, kertoo väitöskirjatutkija Henrik Lassila.

Pätkittäinen käyttö liittyy etenkin mobiililaitteisiin. Käyttäjä saattaa esimerkiksi katsoa hetken lyhyttä videota, panna puhelimen pois ja tarttua siihen pian taas uudelleen. Tutkijat nimittävät tätä huokoiseksi käyttötavaksi.

Seurauksena saattaa olla noidankehä: Ylikuormitus aiheuttaa stressiä ja negatiivisia tunteita. Ne taas saattavat johtaa laitteiden pätkittäiseen käyttöön, joka lisää entisestään kuormitusta.

Ihmisestä voi tuntua, ettei hän pysty käsittelemään kaikkea tietoa. Tehtävien jatkuva vaihtelu myös heikentää lähimuistia, hyvinvointia ja jopa onnellisuutta.

– Olemme mobiililaitteilla nykyisin koko ajan. Kuvittele sen sijaan tilanne, että katsoisit viestit kaksi kertaa päivässä. Käyttäisit puoli tuntia siihen, että kävisit kaikki viestit läpi ja vastaisit niihin. Se ei tutkimuksen perusteella kuormittaisi niin paljon, sanoo professori Janne Lindqvist.

Lindqvist suosittelee olemaan reagoimatta laitteen jokaiseen piippaukseen ja tekemään yhtä asiaa kerrallaan. Ilmoitukset kannattaa ottaa pois päältä ja pyrkiä olemaan läsnä siinä, mitä kulloinkin tekee.

Rutiinien muuttaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset väittävät lopettavansa sosiaalisen median sovellusten käytön, jos ne alkavat kuormittaa heitä. Uuden tutkimuksen perusteella käyttäytymistään on vaikea muuttaa.

Koko tutkimusjakson ajan erittäin kuormittuneet ja e-kuormittuneet käyttivät laitteitaan suunnilleen saman verran. Jos kuormitus oli tapissaan, se todennäköisesti pysyi siellä koko tutkimusjakson ajan.

– Ei-kuormittuneista taas tulee harvoin kuormittuneita, Janne Lindqvist toteaa.

Laitteiden käyttö muuttuu helposti rutiininomaiseksi. Vaikka rutiinejaan saattaa olla vaikea muuttaa, jonkinlainen huokoisuusindikaattori voisi tutkijoiden mukaan auttaa siinä.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa seurattiin lähes 300 aikuisen ihmisen älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöä Saksassa seitsemän kuukauden ajan. Käyttäjille tehtiin samalla useita kyselyitä. Lisäksi kaikki käyttäjien käyttämät verkkosivut ja sovellukset kirjattiin ylös.  Tutkijat saivat näin laajan pitkittäisaineiston siitä, miten ihmiset oikeasti käyttävät laitteitaan.

Tutkijat esittelevät tuloksensa ihmisen ja tietokoneiden vuorovaikutuksen tutkimukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa huhtikuussa.