Työturvallisuus

Mieti ennen kuin toimit, sanotaan Nammolla

Nammon Lapuan-tehtaassa tuotteiden laadusta ollaan ylpeitä, ja sen kuulee työntekijöiden puheissa. Työturvallisuudessa huomio kiinnittyy meluun, kemikaaleihin ja räjähdysherkkään ruutiin.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Sami Peltoniemi

Varhain tiistaiaamuna 13. huhtikuuta vuonna 1976 Lapua piirtyi kerrasta suomalaiseen työturvallisuushistoriaan. Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuus on Suomen rauhan ajan vakavin. Se vaati 40 kuolonuhria, ja kymmeniä loukkaantui.

Lapuan patruunatehdas toimi räjähdyksen sattuessa puolustusministeriön alaisuudessa. Nykyisin tehdas on osa pohjoismaista Nammo-konsernia.

“Maailman parhaat hylsyt”

Nammon Lapuan-tehtaalla menee hyvin, sillä asiakkaat luottavat lapualaisten luotien ja hylsyjen laatuun. Metsästäjien ja ampumaharrastajien lisäksi niitä käyttävät eri maiden puolustusvoimat ja viranomaiset.

Tuotteita viedään kymmeniin maihin. Vienti on tarkasti säänneltyä.

– Hylsyt ovat erityisen arvostettuja maailmalla. Ne ovat mittatarkkoja ja paineenkestäviä, työsuojelupäällikkö Merja Järvelä kertoo.

Osa harrastajista haluaa itse ladata patruunat ja ostaa siksi tarvikkeensa erillisinä komponentteina, hylsyinä, luoteina ja nalleina. Hylsyä voidaan käyttää useita kertoja. Paineenkestävyys on siis sille tärkeä ominaisuus.

– Vaatimaton pitää olla, mutta kyllä meillä tehdään maailman parhaat hylsyt, Järvelä sanoo hymyillen.

Meluhaittoja on torjuttava

Hylsyosastolla riittää ääntä; se on kaikkein suurimmaksi koettu haitta Nammossa. Koneet nakuttavat tasaiseen tahtiin.

Meluntorjunta on jatkuvaa työtä. Seuraavana vuorossa on hylsylinjan kiillotuskoneen melusuojaus, jota varten kone koteloidaan ja sen ympärille asennetaan meluseiniä.

Järvelä valaisee esimerkillä, mitä toimenpiteillä voidaan saavuttaa.

– Lataamossa pelkillä akustiikkalevyillä äänitaso saatiin laskemaan viitisen desibeliä. Koteloinneilla päästään helposti kymmenen desibeliä alempaan melutasoon.

Tähän asti vain kirjallisena ollut meluntorjuntaohjelma saa tänä vuonna aiempaa visuaalisemman muodon. Melutasoja havainnollistetaan värein, jotta työntekijä tietää varautua riittävin suojaimin tietylle alueelle mennessään.

Työntekijöillä on luonnollisesti käytössään kuulonsuojaimet. Koeampujat altistuvat melulle eniten. He käyttävät tarvittaessa tuplasuojausta, jossa kuppisuojainten alla on omat valetut suojaimet tai tavalliset tulpat. Koeammunta tehdään kopista, josta aseen piippu on erotettu omaan äänieristettyyn tilaansa.

Koeampuja Mika Taijala valmistautuu toimintakoeammuntaan. Ase on ammunnan ajan kiinni telineessä. Aseen piippu on erotettu omaan äänieristettyyn tilaansa.

Kemikaalien käyttö vaatii huolellisuutta

Osa Nammon työturvallisuusasioista liittyy kemikaaleihin. Metallipölyäkin tehdassaleissa on. Kemikaalit ovat mukana yleisissä työn vaarojen ja riskien arvioinneissa, mutta niistä tehdään myös omia arviointeja.

– Olemme ottaneet hiljattain käyttöön Ecobio Manager -ohjelman kemikaalien hallintaan. Ihan kaikkia kemikaaliriskien arviointeja ei ole vielä saatu luotua järjestelmään, Järvelä sanoo.

Tehtaassa käsitellään lyijyä, kromia ja ruutia mutta myös lakkoja ja liimoja. Ruuti voi syttyä kipinästä, ja siksi staattista sähköä ehkäistään muun muassa maadoituksilla, materiaalivalinnoilla sekä ilmankosteuden hallinnalla.

Yleisen turvallisuuden takia patruunateollisuuden toiminta on tarkasti säänneltyä. Räjähteiden valmistusta ja varastointia saa harjoittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston luvalla.

Mieti ennen kuin toimit

Työtapaturmia on vähän, viime vuoden aikana niitä raportoitiin viisi.

– Työtapaturmat ovat useimmiten kompastumisia tai haavoja ja ruhjeita, Merja Järvelä kertoo.

Yleensä ne syntyvät normaalista poikkeavassa toiminnassa. Nammon työturvallisuuskäytännöissä korostetaan, että on tärkeää miettiä ennen työhön ryhtymistä. Kun ajatus on työssä mukana, säästytään monelta pieneltä tapaturmalta, kuten venähdyksiltä tai sormivammoilta.

Tehtaalla tehdään riskinarviointia lähes joka viikko. Koneiden turvallisuutta kehitetään säännöllisesti, koska teollisuuden koneita ja laitteita koskevat määräykset muuttuvat. Ristiinauditointia tehdään työturvallisuus- ja ympäristöasioissa niin osastojen kuin toimipisteidenkin välillä.

Vuoden 1976 tapahtuma ei toistu

Ihmishenkiä vaatinutta vakavaa onnettomuutta ei voi Lapualla sivuuttaa. Räjähdyksessä menehtyneistä suurin osa oli perheellisiä naisia, ja tapaus järkytti ihmisiä ympäri Suomen.

Onnettomuudesta on tekeillä elokuva, jonka kuvausten on määrä alkaa vuoden 2022 keväällä. Joillekin paikkakuntalaisille muisto on kipeä. He kokevat, ettei tapahtunutta ole syytä muistella ja nostaa uudelleen tarkasteluun. Elokuvanteko jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja sen oikeutuksesta on keskusteltu kiivaasti paikallisissa medioissa.

Vakava tapaturma muuttaa väistämättä käytäntöjä. Työsuojelu Suomessa sai Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta tuntuvan sysäyksen, mutta kehitys vauhdittui 1970-luvulla myös muista syistä.

Lapualla huomattiin, että kriisiapua tulee kehittää ja myös auttajat tarvitsevat tukea.

– Heti räjähdyksen jälkeen koottiin henkisen avun työryhmä, johon kuului pappeja, psykologeja ja sosiaalialan ammattilaisia, Lapuan kaupungin museoiden intendentti Sakari Hanhimäki kertoo.

Uuden tehtaan suunnittelu aloitettiin pian onnettomuuden jälkeen. Kun se sattui, tehtaan ruutivaraston yläkerrassa oli ruutia tiettävästi noin 700 kiloa. Nykyisin räjähteitä ei säilytetä enää yhdessä tilassa isoja määriä.

 

Tilaaja, pääset lukemaan koko jutun lehdestä 4/2021.

Nammo Lapua Oy

Ampumatarvikkeiden valmistus aloitettiin Lapualla vuonna 1923. Tuhoisan onnettomuuden sattuessa tehdas oli nimeltään Lapuan Patruunatehdas.

Tällä hetkellä Nammo Lapua Oy on yritys, jonka omistavat tasaosuuksin Norjan valtio ja Patria. Lapuan toimipisteessä on töissä yli 180 henkilöä. Nammolla on Suomessa tuotantoa myös Vihtavuoressa ja Sastamalassa.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje