Olkapäävaivat ovat työterveyslääkärin ja työfysioterapeutin vastaanotoilla yleisimpien tuki- ja liikuntaelinten vaivojen joukossa. Yleisyydessä edelle menevät vain selkä- ja niska-hartiaseudun vaivat.

Olkanivel on ihmisen liikkuvin nivel. Siksi se on erityisen altis kuormituksen ja tapaturmien aiheuttamille vaivoille ja vammoille. Kiertäjäkalvosin on neljän lapaluun lihaksen jänteiden muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa ja tukea olkaniveltä.

– Työperäisistä olkapäävaivoista ylivoimaisesti yleisimpiä ovat kiertäjäkalvosimen kiputilat eli erilaiset jännerakenteiden kiputilat, rasitusvammat ja repeämät, kertoo työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen Terveystalosta.

Kiertäjäkalvosimen työperäisen oireilun taustalla on usein yksipuolinen kuormitus. Tyypillisesti kuormitus on seurausta työasennoista, joissa käsivartta on pidettävä kohotettuna hartiatason yläpuolelle. Usein työssä joutuu lisäksi siirtelemään ja nostelemaan taakkoja sekä käyttämään koneita ja laitteita.

– Vaivaa esiintyy tyypillisesti varasto- ja kokoonpanotehtävissä sekä teollisuustöissä, mutta myös siivous- ja kiinteistöhuoltoalalla, ajoneuvojen huolto- ja korjaustöissä sekä erilaisissa asennustehtävissä, Pitkänen listaa.

Pahimmillaan pitkäaikaisia vaivoja

Työperäisten olkapäävaivojen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, sillä ikääntynyt elimistö ei palaudu työn rasituksesta yhtä hyvin kuin nuorempana. Osa vaivoista on rasituksesta johtuvaa tilapäistä kipua ja oireilua, joka menee kohtalaisen nopeasti ohi eikä heikennä pitkäaikaisesti työkykyä tai johda sairauspoissaoloihin.

Jos yksipuolinen rasitus jatkuu pitkään eikä siihen puututa ajoissa, vaivoista voi tulla pitkäaikaisia.

Pitkäsen mukaan jatkuva ylikuormitustila aiheuttaa pitkäkestoista rappeumaa kiertäjäkalvosimen jänteisiin. Ne saattavat paksuuntua, ja niihin voi tulla rappeumasta johtuvia repeämiä. Seurauksena on erityisesti nosto- ja kiertoliikkeissä ilmenevää kipua sekä rajoituksia olkapään ja käsivarren liikeradoissa. Ennen pitkää oireet alkavat rajoittaa työ- ja toimintakykyä.

Akuutissa vaiheessa tilanne saattaa olla niin vaikea, ettei edes hiustenpesu tai vaatteiden pukeminen onnistu omatoimisesti.

– Pitkäkestoiset ja hankalat olkapäävaivat voivat vaatia useiden viikkojen sairauspoissaoloja. Pahimmillaan oireet voivat johtaa työkyvyttömyyteen tai siihen, että joutuu vaihtamaan toisiin työtehtäviin.

Kuntoutus on kestävyyslaji

Olkapäävaivojen kuntouttaminen on Pitkäsen mukaan kestävyyslaji, joka vie yleensä viikkoja ja kuukausia.

Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut työfysioterapeutin ohjaama nousujohteinen harjoittelu, jossa liikelaajuuksia, liikkuvuutta ja lihasvoimaa lisätään vähitellen. Tueksi voidaan tarvita tulehduskipulääkitystä ja joskus myös kortisonipistoksia tai vaikeissa tilanteissa leikkaushoitoa.

– Oma aktiivisuus ja harjoittelu on kuntoutuksessa ykkösasia. Kolmessa kuukaudessa yleensä nähdään, miten olkapää alkaa kuntoutua, Pitkänen sanoo.

Työkuormitukseen pitää puuttua

Työperäisissä olkapäävaivoissa ongelmana on rasituksen ja altistuksen jatkuminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkuormitukseen puututaan, sitä parempi on yleensä kuntoutumisen ennuste.

Jos kuntouksen aikana ei vaikuteta työhön, kuntouttaminen on pitkälti vain oireiden hoitoa. Vaiva uusiutuu, jos työ pysyy samanlaisena.

Jukka Pitkänen kertoo, että olkapäävaivojen ehkäisyyn ja hoitoon löytyy työpaikalla useita toimivia ratkaisuja. Yksi parhaista keinoista on työkierto, jossa työntekijä kiertää vaihdellen erilaisissa tehtävissä. Työkierto monipuolistaa työtä, joten mikään elimistön osa ei pääse kuormittumaan pitkään yksipuolisesti.

Myös ergonomisilla ja teknisillä ratkaisuilla saadaan vähennettyä työn fyysistä kuormittavuutta. Avuksi voidaan ottaa esimerkiksi erilaisia keventimiä ja nostimia. Lisäksi tarvitaan selkeät työohjeet.

– Kaikkea haitallista kuormitusta ei saada työstä pois, joten on tärkeää ohjeistaa tekemään työtehtävät mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. On myös hyvä pitää mielessä, että työntekijällä on itselläänkin vastuu pitää itsensä ja kroppansa sellaisessa kunnossa, että kestää työrasitusta.

Toipumisen ennuste on hyvä

Pitkänen painottaa varhaisen kuormitukseen puuttumisen merkitystä. Yhtä lailla on tärkeää hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työterveyslääkärin vastaanotolle, jos olkapää alkaa oireilla. Näin pystytään ehkäisemään pitkäaikaisempaa työkyvyttömyyttä.

Jos vaivat pitkittyvät ja vaikuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyyn, voidaan tarvita työkykyneuvottelu, jossa mietitään mahdollisuutta muokata työntekijän työnkuvaa tai vaihtaa toisiin työtehtäviin.

Pitkäsen mukaan olkapäävaivat eivät ole kovin yleisiä pysyvän työkyvyttömyyden syynä. Kun haitallista kuormitusta saadaan vähennettyä, ongelmista kuntoudutaan yleensä hyvin. Vain pienellä osalla vaiva kroonistuu ja jää vaikeaksi.

– Ylivoimaisesti suurimmalla osalla ennuste on hyvä ja valoisa.