Erikoissairaanhoidossa Työote-toimintamalli on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja. Esimerkiksi polven tekonivelleikkauksessa työkyvyttömyysaika lyheni jopa useamman viikon, kun malli otettiin käyttöön.

Työote-toimintamalliin kuuluu, että julkisessa terveydenhuollossa ei kirjoiteta pitkiä sairauspoissaoloja. Sen sijaan tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa potilaan työkykyä arvioidaan peilaten hänen työtehtäviinsä. Tämän jälkeen työtä muokataan tarvittaessa niin, että työ sujuu toipilaaltakin.

Osa työntekijöistä hoidattaa vaivojaan terveyskeskuksessa

Suomessa työterveyshuollon piirissä on noin kaksi miljoonaa työntekijää. Kaikilla heillä työterveyshuollon sopimus ei kata sairauden hoitoa.

– Pienellä osalla työterveyshuoltosopimus rajoittuu niin sanottuun lakisääteiseen, pakolliseen työterveyshuoltoon, joka kattaa vain ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten terveystarkastuksia ja työkyvyn tukitoimia. Heillä kaikki sairaanhoito toteutetaan muualla, tyypillisesti julkisessa perusterveydenhuollossa, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.

Eli tällä osalla työväestä perusterveydenhuoltoon kuuluva sairauksien diagnosointi ja hoito toteutetaan jatkossakin pelkästään terveyskeskuksissa. Kuitenkin jos sairaus vaikeuttaa työssä pärjäämistä, työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto siltä osin ja arvioitava työkyvyn tukitoimia.

Vaikka työntekijällä olisi lupa kääntyä työterveyslääkärin puoleen, aina työterveyshuollon sopimus ei kata kaikkien sairauksien hoitoa.

– On todella tavallista, että esimerkiksi pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen tai verenpainetaudin, hoito on rajattu työterveyshuoltosopimuksen ulkopuolelle, tai että työterveyshuoltoon kuuluu sairauksien hoidossa vain akuutit tilanteet. Näin ollen käytännössä suuri osa työterveyshuollon asiakkaista asioi työterveyshuollon rinnalla myös julkisessa perusterveydenhuollossa, Kangas toteaa.

Työkyvyn arviointi ja tukitoimet työterveyshuollon tehtäviä

Työote-toimintamallia kannattaisi toteuttaa perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyössä muun muassa seuraavissa tilanteissa:

Työterveyshuoltoon ei kuulu sairaanhoitoa, tai työntekijä on muusta syystä tottunut asioimaan omalla terveysasemalla. Työntekijällä todetaan masennus, ja sitä hoidetaan terveysasemalla. Hän on poissa työstään sairauden takia. Sairauspoissaolon pitkittyessä työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja työhön paluun tukitoimia, esimerkiksi työn muokkausta, varten.

Toinen tapaus voisi olla, kun työntekijä on hoidossa julkisessa perusterveydenhuollossa diabeteksen vuoksi. Hänelle aloitetaan siellä insuliinihoito, jonka takia hänet ohjataan työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan uuden hoitomuodon vaikutus työhön, vaikka vuorotyöhön sopivuuteen.

Kolmannessa esimerkissä henkilöllä on migreenin takia toistuvia käyntejä terveysaseman päivystyksessä ja lyhyitä sairauspoissaoloja. Hänet ohjataan työterveyshuoltoon, jossa voidaan pohtia, onko työtehtävissä jotain sellaista, joka provosoi migreenikohtauksia. Entä voidaanko olosuhteita muuttaa tai järjestää lepomahdollisuus kohtauksen sattuessa, jotta ei tarvitse olla pois koko työpäivää?

Työtä pois perusterveydenhuollosta

Työote-mallin yhtenä tavoitteena on keventää julkisen terveydenhuollon henkilöstön työtä ja vapauttaa resursseja sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Työote-mallissa pitkää sairauspoissaoloa ei tarvitse enää kirjoittaa potilaalle, ja B-lausuntojen laatiminen Kelalle siirtyy monissa tapauksissa terveyskeskuslääkäriltä työterveyslääkärin tehtäväksi.

Mallin hyötynä nähdään myös se, että työterveyshuollon on mahdollista tukea työkykyä yksilöllisemmin. Potilas voidaan ohjata terveysasemalta työterveyshuoltoon esimerkiksi silloin, kun työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua tai jos työssä suoriutuminen on vaikeaa.

Pauliina Kangas näkee tarpeellisena myös sopia joistakin työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyökäytännöistä.

– Kuinka esimerkiksi toimitaan, kun henkilön sairaanhoidon päävastuu on työterveyshuollossa, mutta työterveyshuoltosopimus ei kata jotain tiettyä tutkimusta? Kuinka potilas ohjataan sujuvasti perusterveydenhuollon palveluihin siten, että koko hoitoprosessia ei tarvitse aloittaa alusta terveysasemalla?