Sote-alan tukeminen on ollut Työterveyslaitoksen keskeinen prioriteetti vuonna 2024.  Teemavuoden webinaareissa on kysytty näkemyksiä sote-alasta ja saatu tuhansia vastauksia, etenkin sote-ammattilaisilta.

Työn pohjalta laaditut suositukset on tarkoitettu hyvinvointialueiden ja sote-alan johdon, esihenkilöiden ja kehittäjien hyödynnettäväksi. Niiden tueksi tarjolla on tutkittua tietoa, helppokäyttöisiä kehittämistyökaluja ja oppaita.

– Suosituksilla tähdätään siihen, että hyvinvointialueilla tehdään työtä turvallisesti ja sujuvasti, mikä tukee työkykyä ja lisää työhyvinvointia. Samalla parannetaan potilasturvallisuutta ja hyvää hoidon laatua, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.

Suosituksiin on yhdistetty useita viime vuosien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia. Ajatuksena on kattaa toimia, joilla parhaiten turvataan sote-alan kannalta ratkaisevan tärkeää veto- ja pitovoimaa.

Suositukset ovat:

1. Sote-alaa koskevien muutosten vaikutuksia työhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn tulee tutkia ja seurata järjestelmällisesti.
2. Työn kehittämisen tapoja pitää uudistaa. Sote-alan kehittämistyön painopiste tulee siirtää työyksiköissä tapahtuvaan työn kehittämiseen ja sujuvoittamiseen.
3. Työn kuormituksen hallitseminen ja palautumiseen panostaminen on nostettava keskiöön sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi.

Sote-työssä on monenlaisia työkykyä ja alan vetovoimaa heikentäviä kuormitustekijöitä. Suositusten ensimmäinen kohta painottaakin sitä, että alalta on kerättävä seurantatietoa, joka perustuu luotettaviin mittareihin. Tutkittuun tietoon pohjaava työhyvinvointikysely on tässä hyvä apuväline. Sen avulla voi verrata oman organisaation olosuhteita alan tilanteeseen.

Työn sujuvoittaminen tapahtuu suositusten mukaan parhaiten työyksikkötasolla. Siksi kehittämisen pitää tapahtua työyksiköissä, ja niiden esihenkilöillä ja työntekijöillä pitää olla riittävästi aikaa, osaamista ja työkaluja tehdä kehittämistyötä.

On tutkittu, että sote-alan työntekijöistä vain 35 prosenttia palautuu hyvin työpäivän kuormituksesta. Kasautuva työkuormitus johtaa työkyvyn heikkenemiseen, huonoon työsuoritukseen ja terveysongelmiin.

Kehittäminen edellyttää resursseja ja työkaluja

Suositusten perustelut painottavat työntekijöiden työkyvystä huolehtimista sote-alalla, jossa jatkuvat muutokset lisäävät kuormitusta. Hyvinvoiva sote-ammattilainen jaksaa parhaiten uudistaa ja uudistua.

Suositukset kokonaisuudessaan perusteluineen, kehittämistyökaluineen ja oppaineen on julkistettu Työpuntari-sivuilla. Työterveyslaitos jakaa ne muun muassa hyvinvointialueiden johdolle.

– Toivon, että hyvinvointialueiden johtoryhmät ottavat suositustemme asioiden johtamisen ja toteutumisen seurannan vuosikelloonsa. Säännöllisesti toteutetun laadukkaan hyvinvointikyselyn tulokset antavat toiminnalle kehittämiskohteet ja sisällön. Seuraavan vuoden tulokset auttavat arvioimaan, onko tehty oikeita asioita riittävästi ja onko tilanne kehittymässä hyvään suuntaan, Laitinen sanoo.

Kehittämistyö vaatii aikaa eikä synny muun työn sivussa.

– Esihenkilöillä pitää olla työaikaa työhyvinvoinnin edistämiseen osana työn sujuvuuden kehittämistä ja työyhteisön osallistamiseen tähän työhön. On tärkeää, että tämä on otettu huomioon esihenkilöiden tehtävänkuvissa, Laitinen muistuttaa.

Työterveyslaitos on laatinut yhdessä sote-alan työyksiköiden kanssa toimintatapoja ja helppokäyttöisiä työkaluja vahvistamaan työhyvinvointia. Esihenkilötyhön tarkoitetut, maksuttomat työkalut löytyvät OLLAPPA-hankkeen sivulta.