Suomalaisten mielestä hyvä johtaja on reilu, tasapuolinen ja osaa kuunnella. Kunnianhimo, tuloshakuisuus ja rohkeus eivät ole yhtä tärkeitä ominaisuuksia johtajalle. Tämä selviää vasta julkaistusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Alle kolmekymppiset vastaajat arvostavat avoimuutta ja empaattista tiimipelaajaa. Yli 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta.
Ne vastaajat, jotka pitävät johtavassa asemassa työskentelyä nyt tai tulevaisuudessa houkuttelevana, pitävät tärkeänä vastuun antamista ja johtamista esimerkillä. Nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Yksi johtamisen haasteista onkin se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empatiaa ja oikeudenmukaista kohtelua.
Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet.
– Kaikki ovat opittavissa olevia taitoja ja vahvuuksia, sillä strategisuus ja inhimillisyys eivät ole saman janan eri päissä olevia ominaisuuksia, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), johtamisen yliopettaja Petra Sippola.
Tunnetaitoja tarvittaisiin myös Sanna Valliaron mielestä. Hän on koulutusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk).
– Johtajilta vaaditaan empatiaa, haavoittuvuutta ja kykyä käsitellä haastavia tilanteita samalla työhyvinvointia tukien. Nyt pitäisi päästä seuraavalle tasolle johtajuuden koulutuksessa: lisätään tunnejohtamista, erityisesti itsensä johtamista.
SAMKin ja XAMKin lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Haaga Helia olivat mukana toteuttamassa Johtajuusbarometria.
Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu
Hyvä työilmapiiri ja tiimihenki ovat tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimpiä työmotivaatiota lisääviä asioita. Lähes 60 prosenttia Johtajuusbarometrin vastaajista pitääkin näitä johtamisen suurimpina haasteina.
Kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneista kokee, että tulevaisuudessa johtajan tärkein tehtävä on varmistaa työntekijöidensä keskinäinen verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.
– Ristiriita odotusten ja kokemusten välillä on suuri, joten johtamisessa kannattaisi panostaa työilmapiirin ja tiimihengen kehittämiseen. Organisaation johtaminen on joukkuelaji. Vain harvassa työssä parhaat tulokset syntyvät yksilötyönä, johtajan tehtävänä on auttaa ihmisiä tekemään yhdessä hyvää työtä, painottaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtamisen lehtori ja Uudistava johtaminen -painoalan vetäjä Kirsi Kemell.
Monimuotoisuuden huomioiminen ei ole kaikille tärkeää. Suomalaisista 8 prosenttia on sitä mieltä, ettei anonyymi rekrytointiprosessi ole tärkeä asia, 13 prosenttia ei toivo monimuotoisempaa työyhteisöä, peräti 28 prosenttia on sitä mieltä, ettei naisjohtajia pidä erityisesti pyrkiä palkkaamaan, eikä 17 prosenttia koe monimuotoisuutta voimavarana.
– Tästä voisi päätellä, että suomalaisjohtajilla on edessään valtava haaste: miten saada noin viidennes ihmisistä ymmärtämään, hyväksymään ja innostumaan siitä, että aivan väistämättä moni työyhteisö tarvitsee tulevaisuudessa erilaisia osaajia? toteaa Sippola.
Myös palkka-avoimuuden merkitys jakaa suomalaisia: 33 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että se saattaisi tuoda kateutta työyhteisöön ja estää rekrytointeja, ja 29 prosenttia on täysin vastakkaista mieltä. Johtajista peräti 48 prosenttia on sitä mieltä, että palkka-avoimuus estäisi rekrytointeja ja lisäisi kateutta.
Johtotehtävät eivät innosta
Vain kolmannes pitää johtavassa asemassa työskentelyä kiinnostavana. Suhtautuminen johtotehtävien kiinnostavuuteen vaihtelee paljon eri ryhmien välillä. Vähiten johtotehtävät kiinnostavat työntekijäryhmässä, heistä jopa 57 prosenttia ei pidä johtoasemassa työskentelyä houkuttelevana.
Suurimmat syyt siihen, ettei johtaminen kiinnosta, ovat liian suuri vastuu, luonteen epäsopivuus ja johtajuuteen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset. Johtotehtävistä kiinnostuneet motivoituvat paitsi paremmasta palkasta ja oman osaamisen hyödyntämisestä myös siitä, että voivat kehittää entistä parempaa työelämää.
– Olisi välttämätöntä, että johtaminen kiinnostaisi laajasti suomalaisia, jotta meillä olisi mahdollista lisätä johtajien diversiteettiä ja samalla laajentaa osaamista ja näkökulmaa johtamiseen. Olisikin tärkeää, että johtamisen kuvaa laajennettaisiin. Jotta johtaja ei aina olisi tietyn ikäinen, tiettyä sukupuolta, työlle elämänsä uhraava sankarijohtaja, toteaa Haaga-Helia korkeakoulupedagogiikan yliopettaja Kimmo Mäki.
LAB ammattikorkeakoulun kaupallistamisen yliopettaja Riitta Forsten-Astikainen on huomannut, että alaistaidoista puhutaan harvoin, vaikka ne voisivat vaikuttaa haluun ryhtyä johtajaksi.
– Yleinen keskustelu ja kirjallisuus keskittyvät kuvaamaan hyvän johtajan ominaisuuksia, mutta harvoin tuodaan esiin, että myös työntekijöiltä voi odottaa esimerkiksi hyvää käytöstä. Alaistaidoissa yleisiä ongelmia ovat vastuullisuuden ja motivaation puute: työntekijä ei ota vastuuta tehtävistään tai osoita oma-aloitteisuutta, mikä heikentää sitoutumista. Kun johtaja puuttuu näihin, hänet saatetaan leimata ikäväksi, ja tämä maine voi levitä organisaatiossa toteaa.
Myönteisimmin työelämään suhtautuvat johtajat ja nuoret
Suomalaisista 44 prosenttia suhtautuu työelämään joko melko positiivisesti tai erittäin positiivisesti. Vain 19 prosenttia suhtautuu työelämään joko melko negatiivisesti tai erittäin negatiivisesti.
Myönteisesti työelämään suhtautuvissa on eniten johtajia, johtamisesta kiinnostuneita tai alle 30-vuotiaita. Johtajista 73 prosenttia suhtautuu työelämään melko tai erittäin positiivisesti.
Positiivisesti työelämään suhtautuvat kokevat olevansa oikeassa paikassa ja pitävänsä työstään. He kokevat, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän ammatillisen osaamisensa kehittämiseen panostetaan.
– Olisiko johtajuuden laventaminen osaksi yhteistä tekemistä yksi ratkaisu parempaan työelämään. Voitaisiinko johtaminen nähdä myös kaikkia kostettavana työelämätaitoina? Tämä näkökulma edesauttaisi johtamistyön onnistumista yhä useammin yhteisöissä. Koska johtaminen rakentuu suhteissa, pohtii Mäki.
Suomen Nuorkauppakamarin toiminnanjohtaja Sini Havukainen toivoo, että nuoriin ja työelämään liittyvää keskustelua olisi syytä muuttaa myönteisempään eli todellisuutta paremmin kuvaavaan suuntaan.
– Erityisen ilahduttavaa on nuorten positiivinen suhtautuminen työelämään, sillä nuoria on pidetty julkisessa keskustelussa muun muassa koronan ja etätyön yleistymisen aiheuttamien muutosten sijaiskärsijöinä. Johtajuusbarometrin mukaan alle 29-vuotiaista yli puolet suhtautuu työelämään melko positiivisesti tai erittäin positiivisesti.
Negatiivisesti työelämään suhtautuvat kertoivat suhtautumisensa syiksi ikäsyrjinnän, näköalattomuuden, heikot tulevaisuudennäkymät, työkyvyttömyyden, motivaation puutteen, työelämän kohtuuttomat vaatimukset sekä hallituksen leikkaukset.
Työkaverit ja hyvä ilmapiiri motivoivat
Eniten suomalaisia motivoivat mukavat työkaverit ja hyvä ilmapiiri. Kolmannesta innoittaa kilpailukykyinen ja hyvä palkka sekä vakaa ja turvattu työsuhde. Palkan merkitys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa, heistä 44 prosenttia pitää kilpailukykyistä ja hyvää palkkaa motivoivana tekijänä. Yli neljännestä johtajia motivoi eniten mahdollisuus vaikuttaa työhönsä.
Huolettavimpina ja stressaavimpina asioina suomalaiset pitivät huonoa palkkaa, liian kuormittavaa työtä tai vastuumäärää sekä huonoa työilmapiiriä. Huonon palkan merkitys korostui kaikkien kohderyhmien keskuudessa, mutta eniten nuorten keskuudessa, alle 30-vuotiaista 47 prosenttia huolestutti huono palkka.
Mitä mieltä? Kommentoi!