Neljä viidestä eli 2,5 miljoonaa työikäistä suomalaista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Istumista pidetään jo samanlaisena terveysriskinä kuin tupakointi tai ylipaino. Toistuvan, pitkäkestoisen istumisen ja muun paikallaan olon on todettu lisäävän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia sekä riskiä sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydänsairauksiin ja masennukseen.

Liikkumattomuus poikii terveysongelmia, ja siksi työnantajankin luulisi olevan kiinnostunut henkilöstön liikuttamisesta. Kuitenkin työntekijöistä joka neljäs sanoo, ettei saa työnantajaltaan mitään tukea liikuntaan. Osa organisaatioista tukee kyllä työmatka- ja työajan ulkopuolista liikkumista, mutta tärkeää olisi puuttua myös paikallaan olon tauottamiseen.

Organisaatio voi aktivoida henkilöstöään monin tavoin. Yksi keino on työaikalakiin vuoden 2020 alusta tullut keskipäivän liukuma, joka mahdollistaa harrastamisen keskellä päivää. Lain mukaan vuorokautinen työaika voidaan jakaa kahteen osaan niin, että työtä jatketaan saman vuorokauden aikana toisessa jaksossa. Keskipäivän liukuman aikana ehtii kuntosalille tai uimaan – tai vaikka nauttimaan ulkona päivänvalosta.

Työnantajan kannattaisi ottaa mahdollisuus puheeksi ja kannustaa päiväaikaiseen liikkumiseen, jos se sopii työntekijöille ja työn luonteeseen.

Tällä hetkellä lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei kohtele etä- ja lähityötä samalla tavalla; etätyötä tekevän vakuutussuoja on rajallisempi. Siksi työnantajan on hyvä selvittää etätyötä tekevän vakuutusten rajat ja kattavuus, jotta vakuutus korvaisi myös, jos työntekijä ei ole tapaturman sattuessa työtehtävää suorittamassa vaan vaikka voimistelemassa tauottaakseen istumista.

If-vakuutusyhtiöstä kerrotaan, että vakuutusyhtiöt tarjoavat tapaturmien varalta vakuutuksia, joista työtapaturmavakuutukseen liitettävä vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus tarjoaa kutakuinkin samat korvaukset kuin työtapaturmavakuutus.

Epätasa-arvoisuutta aiheuttaa myös se, ettei oikeuskäytäntö etätyössä sattuneiden tapaturmien osalta ole vielä vakiintunutta. Tarvittaisiin lisää etätyötä koskevia tulkintaratkaisuja. Tapaturmavakuutuskeskuksen juristi Kirsi Pohjolainen kehottaakin työntekijöitä ja työnantajia tekemään muutoksenhakuja, jos vakuutusyhtiön korvauspäätökset eivät tyydytä.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.