– Tunteita herättävän vuorovaikutuksen määrä ja kuormittavuus vaihtelevat ammateittain paljon. Lisäksi sukupuolen mukaan jakautunut ammattirakenne määrittää tunnekuorman määrää ja kasaa sitä naisenemmistöisille aloille, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.

Kuormittavimmiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunteet kokivat peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Vähiten kuormittaviksi vastaavat tunteet arvioivat puolestaan valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.

Erikoistutkija Antero Olakivi muistuttaa, ettei kyse ole vain yksittäisten työntekijöiden kokemuksista.

– Aiempi tutkimus on osoittanut, että tunnetyötä ja siihen liittyviä odotuksia kohdistuu epäsymmetrisesti eri sukupuoliin perheissä ja organisaatioissa. Tämä tutkimus kuvaa aiempaa tarkemmin, miten sukupuolittuneesti tunnetyöhön kohdistuvat odotukset jakautuvat suomalaisilla työmarkkinoilla.

Tunnekuorma näkyy työn sujuvuudessa ja tuottavuudessa

Työssä koettu tunnekuorma ei ole vain yksilön jaksamiskysymys. Väänäsen mukaan tunteita on syytä tarkastella työelämän rakenteista nousevina ilmiöinä.

– Tällöin on mahdollista ymmärtää syvällisemmin työn luonteen, organisatoristen puitteiden ja sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden merkitys tunnekuormituksen taustalla.

Monilla palvelu- ja hoiva-aloilla työn onnistuminen on suoraan sidoksissa tunteiden hallintaan ja vuorovaikutuksen sujuvuuteen.

– Esimerkiksi sairaanhoitajan, asiakasneuvojan tai opettajan työn laatu perustuu pitkälti onnistuneisiin kohtaamisiin potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kanssa, Väänänen havainnollistaa.

Tunnekuorman ja mielenterveyden yhteys nähtävissä

Tutkijat pohtivat myös tunnekuorman yhteyttä mielenterveysperusteisiin työkyvyttömyyksiin. Rekisteritutkimusten mukaan sote-alan työntekijöillä on muita useammin masennus- ja ahdistuneisuuteen liittyviä sairauspoissaoloja.

– Tunnekuormituksen ja työkyvyttömyyden yhteyttä on syytä selvittää jatkossa tarkemmin. Korkea-asteisen tunnekuormituksen ammateissa tunnekuorma voi lisätä mielenterveysoirehdintaa ja madaltaa työkykyä voimakkaammin kuin muissa töissä, Olakivi toteaa.

Tunteiden epätasainen jakautuminen ei ole vain yksilöiden ongelma, vaan rakenteellinen työelämän kysymys. Jos tunnekuorma pysyy näkymättömänä, myös siihen liittyvä kuormitus jää hoitamatta.