Työhyvinvointi

Työpaikoilla on keinoja ehkäistä mielenterveysongelmia, uskovat yrityspäättäjät

Keskeisinä syinä mielenterveysongelmien kasvuun pidetään työelämän hektisyyttä ja vaatimustason kasvua, kertoo tuore kysely. Ongelmiin on kuitenkin löydettävissä ratkaisuja.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock
Nainen laittaa käden hyväksyvästi toisen olalle

Työeläkeyhtiö Elon teettämään tutkimukseen vastasi viime kesänä 449 yritysjohtajaa ja HR-ammattilaista. 79 prosenttia heistä uskoo mielenterveyden ongelmien lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana, ja 70 prosenttia on huolissaan oman yrityksensä työntekijöiden tilanteesta.

– Mielenterveyden haasteiden kasvukäyrä on jyrkkä. Ongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, aivan erityisesti nuorilla. Vaikka tilanne on synkkä, ei pidä ajatella, ettei ongelmille voitaisi tehdä mitään. Kyllä voidaan, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Henkistä hyvinvointia voidaan yritysjohtajien mukaan lisätä eniten yhteisöllisyydellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella. Kolme viidestä vastaajasta uskoi myös oikeudenmukaisen johtamisen ennaltaehkäisevän ongelmia.

Syitä löytyy sekä työstä että yleisesti elämästä

Vaikka yrityspäättäjät pitävät suurimpina syinä ongelmien kasvuun työelämän hektisyyttä ja vaatimustason kasvua, he katsovat, että eniten työntekijöiden työkykyä uhkaavat ongelmat työn ulkopuolisessa elämässä. Kuitenkin merkittävinä uhkina työkyvylle he pitävät myös työuupumusta ja työn henkistä kuormittavuutta.

– Työelämän hektisyys on kasvanut. Paikoin se on tapahtunut hyvinvoinnin ja työkyvyn kustannuksella. Työkyvyn kannalta on keskeistä kartoittaa työn kuormitustekijät ja puuttua niihin sekä vahvistaa voimavaratekijöitä, toteaa Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Wallin toteaa, että tilanne on paranemassa ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä on työpaikoilla otettu pieniä askeleita eteenpäin. Reilut 40 prosenttia yrityspäättäjistä sanoo, että heidän yrityksessään mielenterveysongelmien ehkäisystä puhutaan paljon tai jonkin verran. Kysely osoittaa kuitenkin, että nämä yritykset ovat vähemmistönä. Suurimmassa osassa yrityksistä mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisystä puhutaan vähän tai ei lainkaan.

– Työkyvystä ja työkuormasta tulee puhua säännöllisesti eikä vain kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että priorisointi toimii ja liialliseen kuormitukseen puututaan. Tämä tukee työkykyä, Wallin sanoo.

Erityisesti nuorten mielenterveys tarvitsee tukea

Suurin osa yrityspäättäjistä luottaa työterveyspsykologin palveluihin tilanteissa, joissa työntekijän terveys on jo uhattuna. Yli puolet heistä mainitsee myös työn uudelleen organisoinnin ja työn muokkaamisen ja joka kolmas tehostetun tuen esihenkilöltä.

– Työpsykologia tarvitaan, mutta olennaisinta on, mitä työpaikalla tapahtuu. Työn muokkausta ja esihenkilön tehostettua tukea pitäisi antaa jokaisessa työpaikassa, Wallin kuvaa.

Erityisten nuorten kokemat mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. 16–34-vuotiaiden naisten masennuksen perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä on vuosien 2005 ja 2021 välillä kaksinkertaistunut.

Erityiseen nuorten työntekijöiden tukemiseen ei ole vielä suuresti tartuttu. 27 prosenttia vastaajista sanoo tukea olevan tarjolla. Niissä yrityksissä, joissa tukea on tarjolla, kiinnitetään erityistä huomioita perehdytykseen ja auttamiseen.

– Onnistuneen perehdytyksen merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Perehdytyksellä on laajat, myönteiset vaikutukset nuoren tulevaan työuraan. Ensimmäisissä työpaikoilla luodaan ammatillista itsetuntoa ja saadaan tärkeitä onnistumisen tunteita. Kun nuori otetaan vahvasti osaksi työyhteisöä ja varmistetaan, että hänellä on vahva esihenkilön tuki ja kannustus, ollaan jo pitkällä, Korhonen-Yrjänheikki toteaa.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje