Etätyömahdollisuus painaa työpaikan valinnassa. Suomen Yrittäjien Työelämägallupin mukaan 54 prosenttia etätöitä viimeisen vuoden aikana tehneistä harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyön tekeminen ei olisi mahdollista.
Osuus on kasvanut viime vuoden kesäkuusta, jolloin vastaava luku oli 49 prosenttia.
Eniten työpaikan vaihtoa harkitsisivat 30–44-vuotiaat. Heistä 61 prosenttia ilmoittaa, että etätyömahdollisuuden puuttuminen saisi harkitsemaan työpaikan vaihtoa.
– Lähi- ja etätyö on päivän teema työpaikoilla. Etsitään tasapainoa. Etätyötä tekevät raportoivat kuitenkin entistä useammin paremmasta työtyytyväisyydestä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Kyselyn mukaan 36 prosenttia etätyötä tehneistä kertoo työnantajansa kiristäneen etätyöpolitiikkaansa. Eri mieltä tästä on 55 prosenttia vastanneista.
Valtiolla tehdään etätöitä eniten
Työelämässä olevista 44 prosenttia on tehnyt etätöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Etätyö jakautuu työelämässä epätasaisesti. Johtavassa asemassa toimivista ja ylemmistä toimihenkilöistä 74 prosenttia on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana. Alemmista toimihenkilöistä osuus on 67 prosenttia. Työntekijäasemassa olevilla vastaava osuus on 23 prosenttia.
Työnantajasektorien välillä erot ovat suuria. Valtiolla työskentelevistä 73 prosenttia ja järjestöissä työskentelevistä 68 prosenttia on tehnyt etätöitä. Yrityksissä osuus on 44 prosenttia, hyvinvointialueilla 31 prosenttia ja kunnissa tai kuntien yhtiöissä 29 prosenttia.
Etätyö on yleisintä suurissa työpaikoissa.
Kaikki eivät halua etätöihin
Etätöitä haluaisi tehdä reilu puolet työllisistä. Alle viidennes työllisistä haluaisi tehdä etätyötä koko ajan. Osan viikosta etätöitä haluaisi tehdä liki kaksi viidestä.
Noin joka viides haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Sama osuus ei halua tehdä lainkaan etätöitä. Tilanne on kyselyn mukaan pysynyt melko samanlaisena kuin aiempina vuosina.
Halukkuus etätyöhön on naisilla hieman suurempaa kuin miehillä. Johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä etätyöhalukkuus on selvästi suurempaa kuin työntekijöillä ja yrittäjillä tai yksityisillä ammatinharjoittajilla.
Työnantajiin ollaan pääosin tyytyväisiä
Valtaosa etätöitä tehneistä kokee työnantajan suhtautuvan monipaikkaiseen työhön myönteisesti. Eri mieltä on 11 prosenttia.
Yli puolet työllisistä on tyytyväisiä oman työpaikkansa etätyöpolitiikkaan. Eri mieltä on 17 prosenttia.
Etätyötä tehneet arvioivat etätyön vaikutukset useammin myönteisiksi kuin kielteisiksi.
Etätyön arvioidaan lisänneen työtyytyväisyyttä 65 prosentilla, työn mielekkyyttä 58 prosentilla ja työn tuottavuutta 55 prosentilla etätyötä tehneistä. Työn itsenäisyyden sekä ja oman työn hallinnan arvioi lisääntyneen noin puolet vastanneista.
Etätyön koetaan myös vähentäneen kuormitustekijöitä ja sairauspoissaoloja. Noin puolet etätyötä tehneistä arvioi sekä perhe- että työarkeen liittyvien ongelmien vähentyneen. Stressin vähenemisestä raportoi 57 prosenttia etätyötä tehneistä.
Vain 12 prosenttia etätyötä tehneistä arvioi, että etätyö on vähentänyt omaa sitoutumista työnantajaan.
Työnantaja päättää työn tekemisen paikasta
Etätyö ei ole työntekijän yksipuolinen oikeus. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta vaatia etätyötä, eikä työnantaja yleensä voi pakottaa työntekijää etätyöhön.
Pentikäinen muistuttaa, että työnantajalla on päätösvalta työn tekemisen paikasta.
– Viime kädessä työnantaja päättää, missä töitä tehdään. Etätyöt eivät sovi kaikkiin työtehtäviin eivätkä kaikille työpaikoille.
Työnantaja voi mahdollistaa etätyön myös yksipuolisella ohjeistuksella. Etätyön pelisäännöt on kuitenkin syytä käydä läpi henkilöstön kanssa, neuvoo Suomen Yrittäjien ohjeistus. Jos yritys työllistää säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, etätyökäytännöt on hyvä käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.
Säännöllisestä ja kokoaikaisesta etätyöstä voi olla perusteltua sopia kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Etätyösopimus voidaan liittää työsopimuksen erilliseksi liitteeksi. Etätyöjärjestelyn päättäminen ei tarkoita työsopimuksen irtisanomista, vaan etätyötä koskevan järjestelyn päättymistä.
Mitä etätyön pelisäännöissä kannattaa sopia?
Etätyöpäivän pitäminen. Työpaikalla on syytä määritellä, milloin ja missä tilanteissa etätyötä tehdään. Samalla kannattaa sopia, tehdäänkö etätyötä vain kokonaisina päivinä vai myös lyhyempinä jaksoina.
Sopiminen ja merkinnät. Yksittäisten etätyöpäivien sopimiseen tarvitaan selkeä käytäntö. Ohjeissa kannattaa mainita myös kalenterimerkinnät ja muut arjen käytännöt.
Raportointi ja seuranta. Etätyön tuloksia ja työn etenemistä on seurattava. Lähtökohtana on, että etätyötä seurataan kuten työpaikalla tehtävää työtä.
Tavoitettavuus. Työntekijän on oltava etätyöpäivänä tavoitettavissa sovitulla tavalla. Ohjeissa kannattaa määritellä, miten puhelinta, sähköpostia ja pikaviestimiä käytetään sekä milloin kokouksiin osallistutaan paikan päällä.
Työaika. Myös kotona tai muualla tehty työ on lähtökohtaisesti työaikaa. Työnantajan on hyvä määritellä, onko etätyössä käytössä liukuva työaika vai tehdäänkö etätyöpäivinä säännöllisen työajan mittaisia päiviä. Lisä- ja ylityön käytännöt on syytä kirjata erikseen.
Poissaolot. Poissaoloista ilmoitetaan etätyössä lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin työpaikalla tehtävässä työssä.
Tietosuoja ja työvälineet. Etätyössä on huolehdittava siitä, etteivät työnantajan tiedot paljastu ulkopuolisille. Työnantaja vastaa työn kannalta tarpeellisista laitteista ja ohjelmistoista, mutta etätyön ei lähtökohtaisesti tule lisätä työnantajan kustannuksia.
Työterveys ja työturvallisuus. Etätyöntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin samalla tavoin kuin työpaikalla työskentelevät. Työnantajan vastuu työterveydestä ja työsuojelusta säilyy myös etätyössä.
Mitä mieltä? Kommentoi!