Tutkimus osoittaa sukupuolten eron työkyvyssä. Miehet menettävät enemmän elinvuosia ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi, mutta naiset sairastavat enemmän. Samalla työikäisten naisten koettu työkyky on heikentynyt viime vuosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori Suvi Parikka sanoo, että naisten sairastavuus näkyy monella tasolla.

– Naisilla on miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia tai pitkäaikaisia terveysongelmia, mutta myös lyhyitä poissaoloja. Lisäksi mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Ne ovat yleistyneet erityisen jyrkästi 25–34-vuotiailla naisilla, mutta kasvu on ollut selvää myös muissa ikäryhmissä, Parikka kertoo.

Naiset myös käyttävät terveyspalveluja miehiä enemmän. Silti he raportoivat miehiä useammin, etteivät saa riittävästi tarvitsemaansa hoitoa tai apua.

Oireiden vähättely viivästyttää diagnoosia

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aura Pyykösen mukaan taustalla on ongelma, jota terveydenhuollossa ei ole ratkaistu riittävän hyvin. Naisten tyypillisiä oirekuvia ei aina tunnisteta.

– Jos naisen täytyy vastaanotolla ensin todistaa olevansa sairas ennen kuin häntä kuunnellaan, järjestelmässä on rakenteellinen ongelma, Pyykönen sanoo.

Ilmiö näkyy esimerkiksi Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n tuoreessa selvityksessä. Sen mukaan joka viides munasarjasyöpään sairastunut ei saanut ensimmäisellä terveydenhuollon käyntikerralla lainkaan apua. Joka kymmenes vastaaja joutui olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon yli viisi kertaa ennen kuin pääsi tutkimuksiin.

Pyykönen huomauttaa, että oireiden tunnistamisen ongelmat eivät rajaudu gynekologiaan. Lääketiede on pitkään rakentunut pääosin miehillä tehdyn tutkimuksen varaan, ja vinouma näkyy edelleen hoitopoluissa.

Myös työoloihin liittyviä terveysriskejä pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin. Esimerkiksi rintasyövän ja vuoro- sekä yötyön yhteydestä on tutkimusnäyttöä. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä.

Työkyky tekee naisten terveydestä talouskysymyksen

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko muistuttaa, että naisten terveyden vaikutukset ulottuvat terveydenhuoltoa laajemmalle.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja työvoimapula koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja. Naiset kantavat usein hoivavastuuta lapsista ja vanhuksista. Samalla he menettävät uramahdollisuuksia ja tärkeitä työvuosia. Siksi naisten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen on myös talouspoliittinen kysymys.

– Naisten terveyttä ei pitäisi nähdä pelkästään hyvinvointi- tai tasa-arvokysymyksenä. Se vaikuttaa työkykyyn, työuriin, syntyvyyteen, omaishoivaan ja koko yhteiskunnan toimintakykyyn, Risikko summaa.

Tietoa on, mutta se ei ohjaa riittävästi käytäntöä

Ratkaisuja haetaan tutkimuksesta, koulutuksesta ja palvelujärjestelmästä. Suomessa on runsaasti tietoa sukupuolten terveyseroista, mutta tieto on hajallaan. Se ei myöskään kata riittävästi terveyden, työolojen, palvelujen käytön ja työkyvyn välistä yhteyttä.

Sukupuolen vaikutukset terveyteen jäävät terveydenhuollon koulutuksessa liian vähälle huomiolle. Käytännössä se saattaa näkyä oireiden tunnistamisen vaikeutena ja hoidon viiveinä.

Risikon mukaan palvelujärjestelmässä pitäisi vähentää hoidon viiveitä, vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja kuunnella potilaiden kokemuksia nykyistä paremmin.

– Terveydenhuollossa kohtaa aina kaksi asiantuntijaa: ammattilainen ja potilas. Jos toista ei kuunnella, vaikuttavaa hoitoa ei synny, Risikko sanoo.

Kansallinen strategia valmisteilla

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen naisten terveysstrategiavalmistelu on konkreettinen askel eteenpäin. Tavoitteena on viedä tutkimustieto sukupuolen vaikutuksesta koulutukseen, hoitokäytäntöihin ja työkyvyn tukemiseen.

– Naisten terveyden vahvistaminen on yksi harvoista politiikkatoimista, joilla voidaan samanaikaisesti edistää kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, Risikko kiteyttää.

Kestävä terveydenhuolto -verkoston järjestämässä aamiaisseminaarissa 24.6.2026 keskusteltiin sukupuolen vaikutuksesta terveyteen sekä naisten hoitovajeen kustannuksista yhteiskunnalle.

 

Lähteet: STT Info, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2024. Tilastoraportti 31/2025.