
Siinä missä Hollanti on leimallisesti osa- aikatyökulttuurin maa, Suomessa lapsiperheiden vanhemmat ovat tavallisesti kumpikin kokoaikatyössä. Osa-aikatyö on Hollannissa yleistä sekä isillä mutta varsinkin äideillä. Enemmistö hollantilaisäideistä tekee osa-aikatyötä, Suomessa osa-aikatyötä tekevien äitien osuus kaikista työssäkäyvistä äideistä jää alle viidesosaan. Osa-aikatyössä tehdyt tuntimäärät ovat Suomessa myös usein keskimäärin suurempia kuin muualla Euroopassa.
Hieman yllättäen lähes yhtä suuri osa työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista sekä Suomessa että Hollannissa kokee kuitenkin vaikeuksia sovittaa yhteen työtään ja perhe-elämää. Eurostatin tilastojen mukaan lähes puolet niistä suomalaisista ja hollantilaisista työntekijöistä, joilla oli lapsia, koki työn ja perheen yhteensovittamisen hankalaksi. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi ja Hollanti pitävät tässä kärkisijaa Ranskan jälkeen.
Sekä suomalaisten että hollantilaisten mielestä yhteensovittamista vaikeuttivat ennen kaikkea kokemus työn vaativuudesta mutta myös työajan ennakoimattomuus tai sen sijoittuminen hankalaan ajankohtaan.
Hollannissa isille oli pitkään tarjolla vain noin viikon mittainen palkallinen isyysvapaa, ja vasta parin viime vuoden ajan hollantilaisisät ovat voineet pitää yhdeksän viikkoa ansiosidonnaista vanhempainvapaata. Äidit käyttävät silti edelleen valtaosan perhevapaista niin Suomessa kuin Hollannissakin.
Lasten hoivan tasavertaiseen jakamiseen vanhempien kesken on vielä matkaa kummassakin maassa – huolimatta siitä, että hollantilaisisät ovat muita eurooppalaisia isiä valmiimpia tinkimään työajastaan perheen hyväksi.
Suomi peittoaa Hollannin sen sijaan selvästi lasten päivähoidon järjestämisessä: kun hollantilaisperhe maksoi neljän lapsen päivähoidosta ja iltapäivähoidosta yhteensä 1 400 euroa kuukaudessa, maksaa neljän lapsen kokoaikainen päivähoito Suomessa perheelle enimmillään noin 560 euroa kuukaudessa. Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräisissä ansiotuloissa ei kuitenkaan ole juuri eroa maiden välillä.
Hollannissa päivähoidon hinta ja saatavuus vaihtelevat lisäksi suuresti kuntien välillä eikä päivähoitoa välttämättä ole tarjolla viitenä päivänä viikossa. Suomessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kokopäiväiseen paikkaan varhaiskasvatuksessa ja maksuista säädetään laissa. Varhaiskasvatusmaksuja on meillä myös merkittävästi alennettu viime vuosina, mikä on näkynyt varsinkin keskituloisten perheiden kukkarossa.
Se, miten kumpikin maa pärjää tässä ”maaottelussa”, riippuu näkökulmasta. Voi olla, että kummankin vanhemman kokopäivätyö on hollantilaisvanhemmille sula mahdottomuus korkeiden päivähoitokustannusten vuoksi tai siksi, että kokoaikaista päivähoitoa ei ole tarjolla. Toisaalta jatkuva kiire ja uupumus näyttävät Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vaivaavan suomalaisvanhempia useammin kuin vanhempia muissa maissa. Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan houkuttele joko taloudellisista syistä tai siksi, että työmäärän ei uskota vähenevän samassa suhteessa kuin tulojen.
Kirjoittaja, Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen on perehtynyt erityisesti Pohjoismaiden perhevapaamalleihin.

Huomio tilaaja! 12.2. ilmestyvässä lehdessä on juttu Amsterdamissa asuvasta perheestä, jonka molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä.
EU sääntelee työn ja perheen yhteensovittamista
EU:n työelämän tasapainodirektiivi vuodelta 2019 velvoittaa jäsenmaita edistämään työn ja perheen yhteensovitusta ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuuden jakamisessa. Suomessa isät saivat käyttöönsä vanhempainvapaisiin kiintiöidyn niin sanotun isäkuukauden ensimmäistä kertaa jo 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen kiintiötä on asteittain pidennetty ja käyttöä joustavoitettu. Elokuussa 2022 isille kiintiöity jakso piteni lähes neljään kuukauteen.
Mitä mieltä? Kommentoi!