Palvelualojen ammattiliitto PAMin palkkatyököyhyyttä koskevan selvityksen mukaan tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin on korostunut siivous- ja ravintola-aloilla. Yhteiskunta käytti arviolta 500 miljoonaa euroa kompensoimaan elämiseen riittämättömiä ansiotuloja vuonna 2017. Tarjoilijoiden ja kokkien osuus oli tästä noin kahdeksan prosenttia (40 milj. €) ja siivoojien neljä prosenttia (20 milj. €).

Valtiotieteiden maisteri Niina Tannerin tekemässä selvityksessä palkkatyököyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa palkansaajan ansiotuloja on kompensoitava esimerkiksi yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla ja toimeentulotuella. Selvityksen aineiston siivoojat joutuivat turvautumaan esimerkiksi toimeentulotukeen yli kolme kertaa ja tarjoilijat lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.

Huomiota kiinnitettävä myös työn laatuun

Palvelualojen yrityksissä suuri osa työsuhteista on osa-aikaisia ja erityisesti vastentahtoisesti tehtävän osa-aikatyön määrä on suuri. Kun vuonna 2011 palvelualojen työttömyyskassan työttömyysetuuden saajista noin 20 prosenttia sai päivärahan soviteltuna, vuonna 2018 vastaava osuus oli jo 38 prosenttia. Soviteltua päivärahaa maksetaan pääosin työntekijöille, jotka tekevät keikka- tai osa-aikatyötä ja hakevat kokopäivätyötä.

– Sen lisäksi, että keskitytään avoimien työpaikkojen määrään, olisi ehdottomasti syytä kiinnittää huomiota myös työn laatuun. Miten tällaisten töiden palkoilla on tarkoitus elää? Kuinka houkuttelevaa tällaisen työn perässä muuttaminen toiselle paikkakunnalle on? Miksi juuri naiset ovat yliedustettuina tällaisissa tehtävissä? Tanner kysyy.

Lisätiedot: Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla

Lähde: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n tiedote 20.3.2019

Lue myös: Pitäisikö työpaikoilla puhua nykyistä avoimemmin palkoista?