Tauko työelämässä voi olla harvinainen mahdollisuus. Kun siihen tulee tilaisuus, uskalletaan käyttää se.

Itselleni tällainen mahdollisuus tarjoutui keväällä 2019. Olin alkanut opiskella ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Laureassa edellisen vuoden tammikuussa ja päättänyt pyrkiä suorittamaan tutkinnon iltaisin työn ohessa.

Seuraavana syksynä opiskelujen ja töiden keskellä pohdin opintovapaalle jäämistä, ja lopulta rohkaistuin tekemään päätöksen. Olin kuullut opiskelukavereilta, että moni oli katunut liian lyhyttä opintovapaata, joten päätin olla kerralla pois yhdeksän kuukautta eli seuraavaan syksyyn asti.

KUN OPINTOVAPAA ALKOI, kiireet loppuivat. Tunne oli outo: Mihinkään ei ollut kiire, aikataulu opinnoissa oli väljä, ja sain suunnitella tekemiseni ja menoni hyvin vapaasti. Tämä oli uutta minulle, sillä olin työskennellyt pankkialalla, jossa työajat on määritelty ennakkoon joskus hyvinkin tarkasti.

Opintovapaan aikana sain rauhassa keskittyä opiskeluun ja toisaalta myös hyvinvointiini. Sain mahdollisuuden pohtia omaa tulevaisuuttani työelämässä, mihin arjen keskellä ei aina tarjoudu tilaisuutta. Pohdin paljon myös työn merkityksellisyyttä ja sitä, mitä työn tulisi minulle tulevaisuudessa antaa.

Opintovapaan aikana silloinen työsuhteeni päättyi, ja oli aika etsiä uusia haasteita. Minulle tarjoutuikin mahdollisuus uuteen tehtävään johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen parissa, ja päätin tarttua siihen. Ehdin lopulta olla opintovapaalla seitsemän kuukautta ennen töiden aloittamista.

TYÖHÖN PALUU pitkän vapaan jälkeen on monella tapaa kompleksinen. Energiaa ja intoa on tauon jälkeen paljon, ja etäisyys työelämästä on tehnyt hyvää. Samalla kuitenkin ahdistaa, kun huomaa, että kaikkia itselleen asettamiaan tavoitteita ei ehtinytkään toteuttaa opintovapaan aikana.

Olisin halunnut matkustaa enemmän, lukea enemmän kirjoja, nukkua enemmän ja tasaisemmin. Olisin halunnut osallistua ammatillisesti kehittäviin tapahtumiin, ja olisin halunnut liikkua ja urheilla vieläkin enemmän. Olisin myös halunnut saada opinnäytetyön valmiiksi ja jopa valmistua ennen töihin paluuta. Olen silti pyrkinyt olemaan itselleni armollinen ja olemaan tyytyväinen siitä, mitä sain aikaan, enkä ruoskia itseäni kaikesta tekemättömästä.

Työhön paluu riippuu myös paljon siitä, mihin on palaamassa. Itseäni paluu vanhaan työtehtävään ja kaiken jatkuminen ennallaan olisivat voineet turhauttaa enemmän kuin se, että sain mennä uuteen yritykseen, työyhteisöön ja työympäristöön.

OLIN SAMAAN AIKAAN jännittynyt ja innostunut. Jännitystä koin siitä, että työyhteisö oli uusi, ja innostusta etenkin siitä, että pääsin toteuttamaan opintovapaan jälkeen itseäni siinä, mihin koen kiinnostusta ja aitoa paloa.

Nyt jo uudessa tehtävässäni työskennelleenä voin todeta, että olen löytänyt sopivan työyhteisön ja oikean tehtävän. Voin toteuttaa itseäni ja luoda työlläni vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä yksilöille ja organisaatioille.

Teksti ja kuva: Iiro Mäenpää

 

Iiro Mäenpää työskentelee Wise Consulting Finlandissa organisaatioiden kehittäjänä sekä opiskelee tulevaisuuden johtamista ja asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa Laureassa.