Jokainen Järvelässä tuntee jonkun, joka on tai on joskus ollut Koskisella töissä tekemässä sahatavaraa ja -jalosteita, vaneria, lastulevyä, ohutviiluvaneria tai viilua. Vaikka yrityksen virallinen nimi on Koskisen Oy, sitä kutsutaan nimellä Koskinen, ja näin myös yritys itse haluaa nimeä taivutettavan.

Työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja on ollut talossa jo hieman yli 40 vuotta, joista 25 vuoden ajan hän on toiminut kokoaikaisena työsuojeluvaltuutettuna. Ylioja on tänä aikana nähnyt hurjan kehityksen niin työturvallisuudessa kuin työhyvinvoinnissakin.

Ylioja kertoo, että yrityksessä on panostettu työturvallisuuteen esimerkiksi luomalla tukijärjestelmiä sekä kannustamalla tekemään aloitteita ja turvallisuushavaintoja. Moni asia on kehittynyt vuosien reilusti parempaan suuntaan.

– Toiminta on nykyään paljon systemaattisempaa ja esimerkiksi tapaturmiin suhtaudutaan tyystin eri tavalla, riskikartoitusten ja ennakoinnin kautta ennalta ehkäisten, Ylioja toteaa.

Panostus työhyvinvointiin kannattaa

Hannu Yliojan pitkä ura koskislaisena ei ole poikkeus. Yrityksessä on tyypillisesti pitkiä työuria ja yksiköitä, joissa vaihtuvuus on todella pientä. Perusasioista huolehtiminen ja työhyvinvointiin panostaminen vaikuttavat Yliojan mukaan paljon viihtyvyyteen ja vaihtuvuuteen.

– Olen kuullut sanottavan, että yksi euro työhyvinvointiin tuo kuusi euroa takaisin. Se varmasti pitää ainakin osiltaan paikkansa, hän sanoo.

Koskisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Minna Luomalahti on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa työhyvinvointi on yksinkertaistettuna tuottavuutta. Luomalahti toteaa, että teollisuudessa unohdutaan helposti puhumaan määrästä, laadusta ja tehokkuudesta mutta työntekijöiden jaksaminen jää käsittelemättä.

– Meillä halutaan pitää työntekijöistä huolta ja auttaa heitä selviämään työstään. Siihen, miten ihmiset voivat ja miten heitä voisi tukea entistä paremmin, kiinnitetään paljon huomiota.

Luomalahden mukaan työhyvinvointi vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, jota pitää johtaa koko ajan. Hän myös kannustaa käyttämään rohkeasti kumppaneita omaa tasoa nostettaessa. Yrityksellä on aktiivista yhteistyötä esimerkiksi työterveyshuollon ja työeläkeyhtiöiden sekä ulkopuolisten valmennusyritysten kanssa.

Kysely kartoittaa työhyvinvointia

Koskisella on tuotantolaitokset Järvelässä ja Hirvensalmella sekä kansainvälistä toimintaa. Perheyritys työllistää noin 900 henkeä, joista noin 700 Järvelässä.

Koko henkilöstölle tehdään vuosittain työhyvinvointikysely, jossa kysytään esimerkiksi jaksamiseen ja toimintakykyyn liittyviä asioita. Työhyvinvointikyselyn mittarit ovat Luomalahden mukaan yksi tärkeimmistä johtamisen mittareista. Tavoitteena on herätellä ihmisiä pohtimaan työhyvinvointiin liittyviä asioita, ja siten kyselyn purkutilaisuuksista saadaan entistä hedelmällisempiä. Kyselyn tulokset puretaan ja niistä keskustellaan esimiesvetoisesti yhdessä.

Tulokset ovat jo nyt olleet rohkaisevia. Yrityksen tavoitteena on tehdä toimia, jotka parantavat niin kyselyn tuloksia kuin vastausprosenttiakin. Viime vuonna 72 prosenttia henkilöstöstä vastasi kyselyyn, tavoite on vähintään 80 prosenttia.

– Työhyvinvointi pitää olla koko ajan agendalla, ei se tule itsestään. Kaikessa pitää myös nähdä ihminen kokonaisuutena. Jos ihmisemme eivät voi hyvin, kaikki kovatkin mittarit menevät huonoon suuntaan, Luomalahti toteaa.

Työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista tuetaan muun muassa liikkumiseen kannustamalla. Yrityksessä on vuosien varrella ollut erilaisia liikuntaryhmiä, joiden avulla on pyritty innostamaan ihmisiä eri lajien tai kuntosaliharjoittelun pariin. Koko henkilöstölle on myös tarjottu kehon ikä -kartoitus.

– Näissä osallistujina tietysti ylikorostuvat jo valmiiksi aktiiviset ihmiset. Iso haaste onkin saada kiinni ne, joilla on riski menettää työkyky, Luomalahti toteaa.

Vaikeistakin asioista voi keskustella

Viime syksynä Koskisella otettiin käyttöön varhaisen tuen valmennus, jossa esimiehiä opetetaan tunnistamaan hyvissä ajoin mahdollisia merkkejä työkyvyn muutoksista. Esimerkiksi työntekijän käytös voi muuttua, hänelle alkaa tulla pieniä poissaoloja, tai hän ei enää selviydy työstään.

– Esimiehet ovat osanneet tämän jo iät ja ajat, mutta meillä on tahtotila kokonaiseen kulttuurinmuutokseen. Varhaisen tuen avulla vaikeistakin asioista pystytään keskustelemaan luontevasti ja tekemään toimia, Luomalahti kertoo.

Työpaikoilla on hänen mukaansa tärkeää tunnistaa käytettävissä olevat keinot mahdollisimman laajasti. Monesti esimerkiksi työkykyneuvottelussa löydetään omasta talosta uusia tehtäviä tai räätälöidään olemassa olevia tehtäviä. Myös kuntouttaminen uuteen tehtävään on mahdollista.

Esimiestyöhön saa valmennusta

Levyteollisuuden prosessipäällikkönä työskentelevä Marika Kärki on toiminut esimiestehtävissä kaksi vuotta. Viiluosastolla Kärjen alaisuudessa työskentelee 70 henkeä.

Esimieheksi kasvaminen ei ole tapahtunut yhdessä yössä, vaan se on vaatinut aikaa ja paneutumista. Kärki toteaakin hyötyneensä paljon esimiesvalmennuksista, joita järjestetään eri teemoista. Myös työhyvinvointikysely ja sen tulosten purkaminen antavat hyviä eväitä esimiestyöhön.

Kärjen tiimi koostuu kolmesta osastosta, jotka työskentelevät neljässä vuorossa. Työhyvinvointikyselyn purkutilaisuuksia järjestetään siis yksistään hänen tiimissään kaksitoista, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Tämä vie aikaa, mutta on kuitenkin Kärjen mukaan kaikille osapuolille antoisaa.

Kysely avaa esimiehille työntekijöiden näkökulmia ja välittää palautetta, jota ei välttämättä tulisi annettua suoraan.

– Koen, että ihmisten kohtaaminen toteutuu meillä aika hyvin. Ilmapiiri on avoin, voidaan keskustella vaikeistakin asioista, Kärki toteaa.

Hän saa esimiestyöhönsä tukea valmennusten ja johdon lisäksi muilta esimieskollegoilta, HR-osastolta ja työterveyshuollosta – näiden kanssa jaetaan ajatuksia ja etsitään ratkaisuja.

– Kaikki tilanteet eivät suinkaan ole olleet helppoja, mutta kaikesta on selvitty ja selvitään jatkossakin. Meillä on hyvät ohjeet ja toimintamallit sekä hyvä tuki ja yhteishenki. Tärkeintä on, että työntekijät pääsisivät työpäivän jälkeen terveinä ja hyvinvoivina kotiin.

 

Työterveyshuolto toimii tehdasalueella

Järvelän tehdasalueella on paitsi yrityksen puunjalostuksen ja pääkonttoritoiminnot myös työterveyshuollon työpaikkavastaanotto, joka on järjestetty palveluntuottajan kautta. Työterveyshoitaja on paikalla viitenä päivänä viikossa, lääkäri kolmena. Lisäksi Järvelässä on työfysioterapeutin vastaanotto viikoittain.

Työterveyshoitaja Katja Lindberg on oppinut tuntemaan Koskisen väen hyvin. Hän pitää tärkeänä, että työntekijöillä on helppo pääsy vastaanotolle.

– Täällä on pitkiä työsuhteita. Monille työpaikka tuntuu olevan toinen koti, ja osa asuukin ihan lähellä. Työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita työhönsä – varmaan sen tähden ovat viihtyneetkin. Työporukka on mukavaa ja tuntevat toisensa hyvin, huumoria riittää, Lindberg pohtii.

Lindbergin mukaan valmistavassa teollisuudessa työskentelevät hakeutuvat työterveyshuoltoon erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia. Lisäksi vuorotyö tuo tyypillisesti uniongelmia ja muita jaksamisen haasteita. Järvelässä ja Hirvensalmella työskennellään kolmessa vuorossa.

Koskisen pääluottamusmies Jarkko Veck tuntee vuorotyön vaikutukset. Ennen luottamusmiespestiään hän ehti työskennellä vaneripuolella 25 vuotta.

– Vuorotyössä on omat haasteensa, ja se heijastelee elämän kaikkiin osa-alueisiin. Töistä pitää pystyä palautumaan, ja aikaa pitää jäädä kavereille ja perhe-elämälle. Tämä puhuttaa kaikkia meitä alalla ja teollisuuden luottamusmiestehtävissä toimivia, Veck toteaa.

Työsuojelu jatkuvaa kehittämistä

Työterveyshoitaja Lindbergin mielestä Koskisella pidetään työntekijöistä hyvää huolta. Paljon riippuu siitäkin, miten esimiestyö ja johtaminen hoituvat.

– Esimiestyöstä Koskisella on tullut aito välittämisen tunne. Esimiehet tuntevat hyvin työntekijänsä ja ovat selvillä tiimiensä tilanteista ja poissaoloista. Vuorovaikutus on avointa, Lindberg toteaa.

Veck kertoo esimiestasolla työskentelevien olevan valmennettuja pitämään huolta työntekijöistä. Varhaisen tuen malli on todettu toimivaksi.

– Kun on vielä laaja työterveyspalvelu tehdasalueella, matalan kynnyksen apua on nopeasti lähellä, Veck kiittelee.

Lindberg nostaa esiin myös työsuojelun toimivuuden: riskien arviointi ja työpaikkaselvitykset ovat hyvin hallussa. Intraan luotu järjestelmä tukee jatkuvaa kehittämistä. Myös työsuojelun yhteistyö työterveyshuollon, henkilöstöpuolen ja johdon välillä on ollut avointa ja välitöntä.

Artikkeli on osa Työn keventämisen keinot käyttöön -hanketta, jossa TTT-lehti on mediayhteistyökumppani.