Helsinkiläinen kasvuyritys MaaS Global työstää kansainvälistä liikkumisen vallankumousta kehittämänsä sovelluksen avulla. Henkilöstöä johdetaan kohti läpimurtoa vaihe vaiheelta ja askel kerrallaan.
Hissin ovet aukeavat viidennessä kerroksessa suoraan avaraan, suurehkoon avotoimistoon, jossa meidät otetaan vastaan iloisesti tervehtien – englanniksi. Keittiön ja jäätelöaltaan ohi löydämme tiemme rennon mukavaan neuvottelutilaan, jonka lasiseinien tuolla puolen pöytärivi toisensa perään tarjoaa työskentelytilaa vallankumouksellisille.
Maailman muuttaminen vaikuttaa rauhallisemmalta kuin mitä ajattelin. Neukkarin sivupöydällä on sentään pari tyhjää samppanjapulloa, mistä onkin hyvä aloittaa keskustelu.
– Ne ovat miljoonapulloja, kertoo Sampo Hietanen, MaaS Globalin toimitusjohtaja ja perustaja.
Miljoonilla hän viittaa matkojen määrään, joita yhtiön kehittämän Whim-sovelluksen kautta on tehty. Kolmas miljoona on jo mennyt rikki, joten ilmeisesti pian taas poksahtaa.
Sovellus yhdistää kulkumuodot
Whim-sovelluksen käyttäjät voivat yhdellä kuukausimaksulla hyödyntää eri liikkumismuotoja, kuten julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, takseja, yhteiskäyttöautoja ja vuokra-autoja.
– Jos Facebook tienaa kuukaudessa muutaman dollarin käyttäjää kohden, liikkumispalveluissa puhutaan sadoista dollareista per käyttäjä, Hietanen sanoo.
– Ei tällaista alaa kukaan yksin tule dominoimaan, emmekä mekään kuvittele niin tekevämme. Toivottavasti voimme silti olla edelläkävijä ja näyttää mallia. Jos se tarkoittaa vaikka 10–20 prosentin osuutta vuosittaisesta noin 10 000 miljardin dollarin globaalista markkinasta, niin olkoon sitten niin, hän jatkaa hymyillen.
Miten läpimurtoa johdetaan?
MaaS Global on perustettu vuonna 2015. Neljässä vuodessa se on kerännyt investointirahoitusta kymmeniä miljoonia ja kasvanut yritykseksi, joka työllistää yli 50 kovan luokan ammattilaista sekä parikymmentä itsenäistä konsulttia.
Yrityksen väki työskentelee kohti kansainvälistä läpimurtoa mielessään yksi ajatus: joku läpimurron tekee kuitenkin, miksi emme me.
Miten ihmisiä johdetaan kohti tuollaista tavoitetta?
– Pala palalta ja vaihe kerrallaan. Meidän kohdallamme ensimmäinen vaihe oli selvittää, onko tämä ylipäätään mahdollista. Testasimme sitä pienellä rahalla ja totesimme, että oli mahdollista. Seuraavassa vaiheessa katsoimme, olisiko tätä mahdollista myydä ihmisille. Sekin oli mahdollista. Sitten katsoimme, voisiko tämä toimia muuallakin, ja totesimme, että kyllä voi, Hietanen avaa.
Jos Hietanen ryhtyisi henkilöstön viikkoinfoissa puhumaan vuoden 2023 tavoitteista, hän saisi kuulijakunnassa aikaan lähinnä hengenahdistusta. Tavoitteen palastelu auttaa suuntaamaan energian oikeisiin asioihin.
– Eihän maailmasta koskaan tiedä, mihin suuntaan se lopulta kehittyy, mutta askel kerrallaan todistamme itsellemme ja muulle maailmalle, että etenemme kohti tavoitetta.
Aito kansainvälisyys houkuttaa
Yhtiötä on sen perustamisesta asti johdettu kansainvälisenä yrityksenä, mikä on näkynyt myös rekrytoinneissa. Työntekijät edustavat yli 15:tä eri kansalaisuutta, ja yrityksen virallinen kieli on englanti. Helsingin ohella toimipisteitä on Alankomaissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Singaporessa.
– Jos aloitat rekrytoimalla kymmenen suomalaista ja sitten otat mukaan muutaman ulkomaalaisen, niin lopputuloksena on suomalainen työyhteisö. Me halusimme kansainvälisen yrityksen ja kansainvälisen tuotteen. Siksi lähdimme alusta asti hankkimaan osaajia myös muualta, Hietanen kertoo.
Kielitaidon vaatimus voi olla este
Yksi Hietasen kehumista huippuosaajista on suomalaissyntyinen, mutta koko MaaS Globalia edeltäneen työuransa ulkomailla tehnyt Riina Hakala. Hänen suunnitelmissaan oli palata Suomeen vuonna 2020 kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen, mutta suotuisan elämäntilanteen ja houkuttavan työmahdollisuuden vuoksi hän oli valmis nopeuttamaan paluupäätöstään.
– En osaa vielä sanoa, kuinka kauan tulen Suomessa olemaan, mutta yksi syy paluuseen oli se, että halusin saada kokemusta myös kotimaassa työskentelystä.
Hakala on tehnyt aina töitä englanniksi. Hän yllättyi siitä, että hakiessaan töitä Suomesta monissa isoissakin yrityksissä korostettiin suomen kielen taitoa, vaikka työkielen kerrottiinkin olevan englanti.
– Kun minulle sanottiin, että kiva, kun puhut suomea, tuli vähän sellainen olo, että ei tänne haluta ihan ketä tahansa. Suomen kielen taidon edellyttäminen on iso rajoite kansainvälisille osaajille, jotka voisivat muuten olla kiinnostuneita työskentelemään täällä.
Ei varaa kapeakatseisuuteen
Hakala katsoo työelämää kansainvälisten linssien läpi ja muistuttaa, että Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa olla kapeakatseinen. Muuten saattaa pudota kehityksen kelkasta.
– Suomalaisten osaaminen on hyvää, mitä osaltaan selittää hyvä koulutustausta. Toisaalta jos kaikki valmistuvat samasta, suomalaisesta koulutusmuotista, näkökulma voi jäädä suppeaksi, Hakala toteaa.
– Onneksi pienessä maassa muutokset, kuten kansainvälistyminen ja näkökulmien laajentaminen, tapahtuvat isoja maita nopeammin. Ilmapiiri Suomessa on kymmenessä vuodessa kansainvälistynyt paljon.
Hakala tykästyi MaaS Globalin konseptiin ja sen globaaleihin kasvutavoitteisiin. Häntä puhutteli myös tarjolla ollut rooli kasvuyrityksen henkilöstöhallinnossa.
– Minusta on ihanaa, että saan jättää oman kädenjälkeni tähän yritykseen kehittämällä sen henkilöstöasioita ja laittamalla asioita järjestykseen. Tämä on ihan mieletön kokemus.
Työn merkityksellisyys tärkeää
Sekä Hakalaa että Hietasta motivoi se, että he voivat työnsä kautta olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa ja kaupungeista vihreämpiä. Eivätkä he ole ainoita. Hietasen kokemuksen mukaan ihmiset ovat valmiita jättämään paremmin palkatun työn, jos tarjolla on merkityksellisempää tekemistä.
– Aika harvassa työpaikassa on mahdollisuus sekä pelastaa maailma että tehdä isoa bisnestä. Esimerkiksi huippukoodaajista moni jättää mieluummin jälkensä sovellukseen, joka tekee kaupungeista viihtyisämpiä paikkoja elää, kuin vaikka johonkin peliin tai verkkokauppatoteutukseen.
Näin asia on ainakin MaaS Globalilla. Osaavaa työvoimaa on riittänyt siinä määrin, että asiakaspalvelusta vastaavat henkilötkin ovat korkeakoulun käyneitä.
Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 2/2019.
Mitä mieltä? Kommentoi!