Kuopiolaisen silmätautien erikoislääkärin Jarkko Jaatisen mukaan kuivasilmäisyyttä voidaan pitää Suomessa jo lähes kansantautina. Syynä ovat päätetyöskentely koneellisesti lämmitetyssä, kuivassa sisäilmassa ja toisaalta ulkotyö kylmässä, kuivassa ja viimaisessa ilmassa.

– Lisäksi aina, kun teemme tarkkuutta vaativaa työtä, kuten päätetyötä, silmien räpyttely vähenee kolmannekseen normaalista. Kun normaalisti räpyttelemme silmiämme 15–18 kertaa minuutissa, tarkkuutta vaativassa työssä räpyttely vähenee 5–6 kertaan minuutissa, Jaatinen sanoo.

Räpyttelyn vähentyessä silmät kuivuvat. Kuivat silmät taas aiheuttavat silmien karhentelua, punoitusta, valonarkuutta ja jopa näön heikkenemistä.

Silmätipat avuksi

Kuivasilmäisyyteen auttavat apteekin tai optikkoliikkeen kostutustipat. Ne lisäävät silmän kosteutta ja sitovat sitä silmän pintaan.

Tippojen koostumus vaihtelee jähmeämmistä ja pidempivaikutteisista ohuempiin, lyhytvaikutteisempiin tippoihin. Paksumpia tippoja tarvitsee käyttää harvemmin, mutta ne sumentavat näköä hetkeksi silmään laitettaessa. Osa kokee tämän epämukavaksi.

Pääosin kaikki kostutustipat ajavat asiansa, mutta Jaatinen kehottaa valitsemaan itselle mieluisimman koostumuksen. Hänen mukaansa kostutustipat ovat turvallisia eikä niissä ole yliannostuksen vaaraa. Niitä tulisi myös käyttää riittävän usein päivän mittaan.

– Joskus vastaanotollani ihmiset valittelevat, etteivät tipat auta. Yleensä niitä on silloin käytetty ehkä kerran päivässä.

Myös riittävä, häikäisemätön valaistus ja työn tauottaminen auttavat kuivasilmäisyyteen. Kuivumisoireet ovat usein samankaltaisia kuin silmien väsymisestä johtuvat oireet, ja ne voivat esiintyä yhtä aikaa. Silmien kannalta ihanteellisinta olisi, että työskenneltäisiin esimerkiksi kolme varttia ja pidettäisiin sitten vartin mittainen tauko, Jaatinen opastaa.

Silmät joutuvat ylitöihin

Jos kostutustipat eivät auta kuivasilmäisyyteen, on paras hakeutua lääkäriin. Samoin näön heikentyminen, silmien rähmiminen tai valonarkuus ovat syitä käydä silmälääkärissä.

Joskus silmälääkärinkin on tavallista vaikeampi löytää syytä ongelmiin.

– Puhutaan astenooppisista oireista eli näkemiseen liittyvistä epämääräisistä vaivoista, kuten päänsärky, silmien ”vetäminen”, punoitus, kutina ja kirvely. Nämä oireet voivat johtua myös pienistä korjaamattomista taittovirheistä tai karsastuksista.

Tällöin silmälaseissa ei ole oikeita vahvuuksia, ja silmät joutuvat ylitöihin. Nuorilla silmät tarkentavat pieniä taitteisuuksia, mutta saattavat tuolloin rasittua. Liiallinen ja pitkäkestoinen rasitus voi johtaa jopa silmien mukauttajalihasten kramppaamiseen. Silloin silmät eivät tarkenna välttämättä kunnolla kauas eivätkä lähelle.

Avun saa yleensä uusimalla silmälasinsa. Kun linsseissä on oikeat vahvuudet, silmät pääsevät taas rentoutumaan.

– Kun tulee ikänäköä, tarvitaan lähilaseja tai monitehoja. Myös nuorelle voidaan määrätä miedot lähi- tai moniteholasit, jos vahvuudet eivät ole olleet kohdallaan ja silmät ovat päässeet kramppaamaan niiden väsymisen takia.

Monitehot vai päätelasit?

Riippuu käyttötarpeesta, tarvitseeko työntekijä moniteholaseja vai näyttöpäätelaseja.

Kuopion Näkökeskuksen optometristi, yrittäjä Vesa Tirkkonen muistuttaa, että linssien laatu vaihtelee optikkoliikkeittäin. Hänen mukaansa parhaan optikkoliikkeen tunnistaa siitä, että siellä linssit tehdään mahdollisimman yksilöllisesti. Silloin huomioidaan muun muassa se, katsooko työssä eniten kauas vai lähelle.

– Ammattiautoilija tarvitsee eniten kaukonäön tarkkuutta, näyttöpäätteellä työskentelevä taas lähinäköä, Tirkkonen sanoo.

Teollisuus- ja rakennustyössä käytettävät suojalasit tehdään nekin käyttäjän silmien voimakkuuksien mukaan. Suojalasit estävät sen, että silmiin ei pääse vahingossa vieraita esineitä tai kemiallisia aineita. Jos näin kuitenkin käy, ensiapuna käytetään silmähuuhdetta tai hätäsuihkua, jonka jälkeen hakeudutaan lääkärin arvioon.

– Kyynelneste neutralisoi hapot, mutta ei tee sitä emäksisille aineille, silmälääkäri Jarkko Jaatinen toteaa.

Piilolinssi haittaa hapensaantia

Jaatinen ei suosittele piilolinssejä päivittäiseen työkäyttöön. Hänestä piilolinssit sopivat parhaiten vapaa-aikaan, urheiluun ja juhliin ja silmälasit työhön. Mitä pidempään piilolinssejä käyttää, sitä enemmän ne haittaavat silmien sarveiskalvojen hapensaantia. Pitkäaikainen hapenpuute voi johtaa uudisverisuonimuodostukseen, joka on haitallista sarveiskalvoille ja näölle.

Jaatinen varoittaa myös liiallisesta päätelaitteiden tuijottelusta.

– Näyttöpäätteen ja myös led-valojen sinisellä valolla vaikuttaisi joidenkin tutkimusten mukaan olevan yhteys siihen, että myöhemmällä iällä joillekin kehittyy silmänpohjan ikärappeuma. Tämän yhteyden käytännön merkitys on osin hämärän peitossa ja vaatii vielä pitkäaikaista tutkimusta.

 

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 3/2020.