Kuva: HR-asiantuntija Minna Tuomi (vas.) tekee paljon yhteistyötä LIVE-säätiön asiakkuuspäällikön Annika Lipposen kanssa.
Erityisen paljon julkiselta alalta jää eläkkeelle suorittavan työn tekijöitä, esimerkiksi laitoshuoltajia ja avustavissa tehtävissä olevia keittiötyöntekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä on jo nyt yleisesti pulaa.
– Yritysten pitää toimia nyt, muuten työvoimaa ei ole kymmenen vuoden päästä, HR-asiantuntija Minna Tuomi Vantista varoittaa.
Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy on Vantaan kaupungin tytäryhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja kaupungin kohteisiin.
Työntekijöiden keski-ikä on noin 50 vuotta. Etenkin nuoria halutaan työllistää, jotta tulevaisuudessakin riittää tekijöitä.
– Vantissa nuorten työllistämisen ekosysteemi lähtee jo peruskoulussa olevista tettiläisistä. Tähän olemme kehittäneet systemaattisen mallin yhteistyössä Vantaan ammattiopiston Varian kanssa, Tuomi sanoo.
Tettiläiset tutustuvat opiskeltaviin aloihin Variassa ja Vantin työtehtäviin saman viikon aikana. Kohderyhmänä ovat ysiluokkalaiset, ja tavoitteena on innostaa heitä hakeutumaan alan opintoihin yhteishaussa.
Vantin noin tuhannesta työntekijästä 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi riveissä on paljon täsmätyökykyisiä, joilla on osa-aikaeläke ja lyhennetty työaika. Tulevaisuuden työvoima on löydettävä heistä ja niistä nuorista, jotka eivät välttämättä mahdu nykyisiin koulutus- tai rekryjärjestelmiin, uskoo Tuomi.
Verkostot tuovat tekijät
Minna Tuomi etsii työvoiman sieltä, minne tavallinen henkilöstöhankinta ei yllä. Hän rakentaa verkostoja oppilaitoksiin, työpajoihin, työhönvalmennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, järjestöihin ja työllisyyshankkeisiin.
– Meillä toimii normaali rekrytointi koko ajan samanaikaisesti, mutta se ei pelkästään riitä. Olen kontaktoinut suoraan toimijoita ja etsinyt meille sopivia työntekijöitä.
Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä prosessien, materiaalien ja asenteiden muuttamiseksi sekä hankkeita ja käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä. Vastineeksi Vantti on saanut konkreettisen tuloksen – ihmisiä töihin.
Vantin malli tarkoittaa käytännössä järjestelmää, jossa kaupungin yritys, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja työnantajat pelaavat yhteen. Vastaavan voisi Tuomen mukaan rakentaa jokaiseen isoon kaupunkiin.
– Samat toimijat löytyvät kaikkialta, jos joku ottaa vastuun verkostojen kokoamisesta ja polkujen suunnittelusta.
Ammattikorkeakoulu Laurea on kokoamassa Vantissa tehdyn pohjatyön monistettavaksi toimintamalliksi, jota työnantajat voivat käyttää rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja työelämään ohjauksessa eri toimijoiden kanssa. Oppilaitosyhteistyö on tässä keskeistä.
Kieli ei saisi pysäyttää
Maahanmuuttajilla kielitaidon puute on usein suurin este. Kaikki eivät myöskään innostu kielen opiskelusta, vaikka työnantaja maksaisi koulutuksen.
Tuomi kokee, että nykyinen järjestelmä sysää kielivastuun liian vahvasti yritysten suuntaan. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Varian ja myös muiden oppilaitosten kanssa, mutta toivoo niiltä enemmän tukea suomen kielen opetukseen.
– Kieliopetuksen tulisi olla enemmän oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden vastuulla, jotta yrityksiin saataisiin valmiimpia työntekijöitä. Se ei tarkoita täydellistä suomea, mutta jonkinlaisen tason on oltava kunnossa. Suomen kieli ei ehdi kehittyä, jos opetus on lyhyitä pätkiä siellä täällä. Opetuksen vaikuttavuutta pitäisi mitata, ja sen tulisi olla riittävän pitkäkestoista.
Täsmätyö on bisnestä
Vantissa täsmätyökykyiset eivät ole marginaaliryhmä.
– He ovat ihan loistotyyppejä. Kun heille miettii rajatun tehtävän ja riittävän tuen, he hoitavat työn tismalleen. Poissaoloja on vähemmän kuin monella muulla, Tuomi sanoo.
Työnkuvan pitää olla selkeä ja roolien selvät. Työkohteessa on tukihenkilö, mukana on työvalmentaja, ja kaikilla on tiedossa, mitä odotetaan ja miten seurataan.
Tuomi ei niele selitystä, ettei sopivia työtehtäviä löytyisi niille, joiden työkyky on rajallinen.
– Usein asiaan ei vain paneuduta riittävästi ja nähdä mahdollisuuksia. Sopivia töitä löytyy aina, jos on aito halu palkata. Kaikilla aloilla, joilla tehdään käsillä, täsmätyö toimii.
Sopivia työtehtäviä löytyy purkamalla työ osiin. Ateriapalveluissa sopiviin tehtäviin voi kuulua linjaston ja salin siistimistä, pöytien pyyhintää, tiskiapua ja muita ruuhkahuipun tehtäviä. Kiinteistöhuollossa täsmätyökykyiselle sopivat esimerkiksi lumityöt tai kevyet kunnossapitotyöt, ja puhtauspalveluissa hän voi ottaa hoitaakseen rajatun siivouskokonaisuuden.
– Vantissa tehtävät on mietitty valmiiksi. Joku pyyhkii pöytiä, joku siivoaa linjastoa, joku imuroi. Käytännössä ne ovat ammattilaisen töitä, mutta niistä voi suoriutua rajallisellakin työkyvyllä, kun sopiva tehtävä ja siihen liittyvä perehdytys on mietitty sekä toteutettu hyvin.
Moni Vanttiin palkattu saa työkyvyttömyyseläkettä, ja he haluavat tehdä töitä kolmesta neljään tuntia päivässä, jotta eläke säilyy.
Myös yrityksen saama palkkatuki on ollut tärkeä osa yhtälöä.
– Se voi olla 70 prosenttia palkasta. On ihan selvää, että se helpottaa palkkauspäätöstä, kun mietitään haastavassa työvoima-asemassa olevia.
Aktiivisuus palkitsee
Tuomen työ EU-hankkeissa sekä Live-säätiön, Virtaamon ja muiden kumppaneiden kanssa tehdyt kokeilut ovat synnyttäneet pysyviä käytäntöjä.
Onnistumiset ovat muuttaneet asenteita myös Vantin sisällä. Työyhteisö on nähnyt käytännössä, mitä tapahtuu, kun pitkäaikaistyötön kokki pääsee lopulta töihin tai kun kuuro ihminen kouluttautuu oppisopimuksella päiväkotikeittiöön.
– Meillä on ihmisiä, jotka ovat saaneet elämänsä takaisin, kun joku on uskonut heihin. Se pitää minut tässä työssä.
Tuomi ei odota, että valtio tai kunta keksii täydellisen mallin. Hän toivoo, että yritykset ottavat aktiivisemman roolin työllistämistoimissa. Täsmätyö sekä työvoiman monimuotoisuus ovat yhteinen asia. Oikeus työhön ja mahdollisuuksia siihen voidaan tarjota ihan kaikille ihmisille, mutta tämä vaatii asian tiedostamista sekä toimeen tarttumista.
Monimuotoisuudesta on yritykselle myös etua.
– Asiakkaat saattavat valita juuri sen yrityksen, joka ottaa monimuotoisuuden tosissaan, Tuomi sanoo.
Vantaalainen Toni Varis, 35, työskentelee Vantin työntekijänä Hevoshaan päiväkodin keittiössä Vantaalla. Työaika on arkipäivisin kolme tuntia. Hän kulkee työmatkansa bussilla.
Peruskoulun jälkeen Varis opiskeli taidepainotteisessa koulutuksessa, joka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Järvenpäässä Seurakuntaopistossa toteutettavan koulutuksen tavoite on kehittää luovuutta ja itseilmaisua sekä vahvistaa vuorovaikutus- ja arjen taitoja.
Kun Toni Variksen työvalmentaja suositteli hänelle keittiö- ja siivoustöitä, hän suoritti kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon. Variksella onkin jo pitkä työkokemus alan töistä. Hän myös viihtyy alalla. Ennen nykyistä työtään hän siivosi asumisyksikköä.
Kysyttäessä mitä muuta työtä Varis mielellään tekisi, hän mainitsee siivoustyön.
– Päiväkodissa voisi olla aika jännä testata siivoustaitoja.
Työvalmentaja kysyy aika ajoin Varikselta kuulumisia. Hän saattaa myös soittaa jostain ilmoitusasiasta. Varsinaista perehdytystä työhön hän ei tarvinnut, mutta työkaveri neuvoi hänelle alkuun tavaroiden paikkoja keittiössä. Työajan Varis keskittyy työhönsä tiskarina eikä juuri ehdi juttelemaan työkaverinsa kanssa.
Työ on myös fyysistä, ja joskus työpäivän jälkeen jaksaa vain makoilla. Usein Varis kuitenkin jumppaa kodin vieressä olevalla ulkokuntosalilla. Rennon työpäivän päätteeksi hän saattaa lähteä käymään kauppakeskus Jumbossa tai Helsingissä, vaikka elokuvissa.
Varis sanoo pärjäävänsä hyvin työkyvyttömyyseläkkeellään ja palkallaan. Hän on elämässään onnellinen. Hänen haaveenaan on tulevaisuudessa tehdä videoita omalle Youtube-kanavalle.
Työkortit pilkkovat työn täsmätyöksi
Kun työntekijä ei puhu suomea tai työkyky riittää vain rajattuun tehtävään, ohje ”mene tuonne ja ala hommiin” ei riitä. Vantissa ratkaisuna ovat työkortit.
Työkortti on ikään kuin yksittäisen tehtävän resepti. Kortissa kuvataan vaihe vaiheelta, mitä tehdään, missä järjestyksessä ja millä välineillä. Yhdellä puolella ohje on suomeksi, toisella englanniksi.
– Teimme työkortteja perustehtäviin, kuten pöytien pyyhintään, astiahuoltoon, linjaston siivoukseen, rajattuun siivousalueeseen puhtauspuolella. Kortista näkee, mitä tehdään ensin, mitä sitten ja miten tarkistetaan lopputulos, Minna Tuomi sanoo.
Kortit on alun perin tehty täsmätyökykyisille ja heikosti kieltä osaaville. Käytännössä niistä hyötyvät kaikki uudet työntekijät ja opiskelijat.
– Niitä voi käyttää koulutussopimuksella tuleva nuori, oppisopimusopiskelija tai kuka tahansa, joka tekee uutta työtä. Se helpottaa kaikkien tekemistä ja madaltaa kynnystä ottaa erilaisia työntekijöitä.
Työkortti toimii myös työnjaon välineenä. Se auttaa esihenkilöä pilkkomaan kokonaisuudesta osia, jotka sopivat eri työntekijöille. Kun tehtävät on kirjoitettu auki, ne on helpompi myös muuttaa täsmätyöksi.
Kortit eivät korvaa perehdyttämistä.
– Työturvallisuuden ja omavalvonnan perusasiat pitää osata, ja myös hygieniapassi on oltava ennen kuin voimme työllistää, Tuomi toteaa.
Erittäin tärkeä aihe uutisoitavaksi. Empiirinen tausta tukee vahvasti Vantin yhdenvertaisesti osallistavaa työn järjestämistä ja työllistämistä. Työyhteisön monimaisuudesta ja sen mahdolliseksi tekevistä ratkaisuista hyötyvät työyhteisöissä kaikki. Työn järjestämisen ja työllistämisen mahdollisuudet nähdään turhan usein ikään kuin kiveen hakattuina 8:sta 4:ään pakkoratkaisuina. Kun yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja osallisuus ovat osa liiketoimintastrategiaa ja yrityksen kaikkiin käytäntöihin heijastuva arvoperusta, saadaan mukaan imuvoima, joka synnyttää työtyytyväisyyttä, uusia innovaatioita ja pysyvyyttä. Ne tuottavat yritykselle selkeän kilpailuedun ja vahvistavat positiivista yrityskuvaa.