Työ on ihmisille tärkeää. Työhön ja työelämään liittyy pääasiassa myönteisiä kokemuksia, kuten asioiden aikaan saaminen, arvostus, luottamus, kehittymismahdollisuudet, mielekkyys ja yhteisön osana toimiminen.

Tuoreiden Miten Suomi voi? -tutkimustulosten mukaan suomalaisia kuormittaa työssä tällä hetkellä epävarmuus oman työn tulevaisuudesta ja siitä, millaiseksi oma työ muotoutuu ja voiko siihen vaikuttaa. Elämme monella lailla murrosaikaa. Tekoäly muuttaa työelämää, kukaan ei tiedä millaiseksi maailmanjärjestys on muokkautumassa. Työn taloudelliset reunaehdot ovat kiristyneet.

Työ muuttuu, ja työtä ja muutakin elämää on aiempaa vaikeampi ennakoida. Kaikkea työkuormitusta tai epävarmuutta ei kuitenkaan voi poistaa, eikä se ole tarkoituksenmukaista.

Monenlaisten kehityskulkujen seurauksena henkisen työkyvyn vaaliminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Mielenterveys työelämässä on laaja asia ja näyttää helposti vähän hahmottomalta. Haasteita on, mutta kenen pitäisi tehdä ja mitä?

Olen johtanut kolme vuotta nyt päättyvää Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, jossa kehitimme työpaikoille ja työterveyshuolloille digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja sekä tarjosimme maksutonta apua niiden käyttöön.

Tekemämme työ toi konkreettisesti näkyviin, mitä mielenterveyden edistäminen työpaikalla voi olla ja millaisia välineitä siinä voi käyttää. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on hyvän työn edellytysten turvaamista, ongelmiin puuttumista ja työntekijöiden tukemista, kun haasteita ilmenee.

Mielenterveyden edistämisen toimet työpaikalla ovat lopulta usein aika arkisia. Hankkeessa järjestetyt autamme alkuun -palvelut toivat esille sen, että toisen ihmisen antama tuki on digiajassakin korvaamatonta.

Tavoitimme hankkeessa poikkeuksellisen määrän suomalaisia työpaikkoja. Tapahtumiin osallistuttiin 4 500 työyhteisöstä eri puolilta Suomea. Mielenterveyden työkalupakin sivustolla vieraili viime vuonna 150 000 työkalujen käyttäjää. Työkalupakki.fi-sivuston työkalut ovat maksutta kaikkien käytettävissä jatkossakin.

Viime vuosikymmenen aikana mielenterveyteen liittyvistä asioista on voinut puhua aikaisempaa luontevammin ja niiden puheeksi ottaminen on helpottunut. Välineitä ja keinoja on tullut lisää.

Samalla mielenterveyden alla käsiteltävien asioiden kirjo on laajentunut. Mielenterveyteen linkitetään niin jaksaminen, työhyvinvointi ja työkyky kuin ajankohtaiset yhteiskunnalliset kriisit ja yhteiskunnan kestävyys.

Keskustelussa menevät helposti sekaisin vakavat pitkäaikaiset mielenterveyden häiriöt, lievemmät oireet tai kokemus työkyvyn riittämättömyydestä. Siksi on tärkeää täsmentää, mistä kulloinkin puhutaan. Keskustelua ja työtä mielenterveyden edistämiseksi kannattaa jatkaa sekä samalla jäsentää ja palastella ilmiötä.

 

Pauliina Mattila-Holappa on johtava asiantuntija Työterveyslaitoksessa.