Koronan vauhdittama digiloikka on merkinnyt uusia oppimisen, työskentelyn ja kommunikaation tapoja työntekoon.
Sähköiset tekemisen tavat ovat kasvussa. Sähköisiä työtiloja sekä pikaviestintävälineitä työssään käyttävien määrä kasvoi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 kolme neljästä palkansaajasta käytti jotain sähköistä alustaa tai pikaviestintävälinettä työssään. Osuus on kasvanut 10 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Aiempaa useampi myös opiskeli työssä verkkomateriaalien avulla.
Palkansaajista hieman yli neljännes käyttää työssään sosiaalista mediaa. Määrä ei ole enää kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana.
Tutkimukseen vastanneista palkansaajista valtaosa koki työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia uutta ja että työpaikalla pyritään systemaattisesti vaikuttamaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Puolet vastaajista kertoi kehittäneensä taitojaan tulevaisuutta silmällä pitäen.
Nopea digitaalisuuden kehitys Suomessa voi edistää työllisyyttä ja tukea talouden elpymistä koronapandemian jälkeen, raportissa todetaan.
Epävarmuus lisääntyi
Epävarma aika heijastui työntekijöiden tulevaisuuden näkymiin. Oman työpaikan säilyminen arvelutti entistä useampaa, ja usko omaa ammattia tai työkokemusta vastaavan työn saantiin heikkeni vuodesta 2019. Henkilöstön määrä työpaikoilla ei kasvanut koronavuonna ja aikaisempaa useampi palkansaaja koki lomautuksen uhkaa.
Työn määrään korona-aika vaikutti molempiin suuntiin. Kolmanneksella työn määrä lisääntyi ja noin joka kuudennella vähentyi.
Etätyö vähensi kuormitusta, ainakin aluksi
Korona-aika lisäsi etätyön tekoa. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet oli tehnyt etätyötä. Myös palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan paranivat.
Kokonaiskuvassa korona-aika ei näytä juuri vaikuttaneen työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen, jaksamiseen tai työkykyyn. Tosin eri ryhmien välillä oli eroja. Etätyötä tehneillä työn kuormittavuus väheni ja työhyvinvointi parani.
Työolobarometrin tietojen keräämisen jälkeen on julkaistu tutkimuksia, jotka osoittavat työhyvinvoinnin heikentyneen myös etätyötä tehneillä pitkittyneen koronatilanteen seurauksena. Korona-aika on rokottanut erityisesti nuorten hyvinvointia.
Näyttää kuitenkin, että suomalaiset ovat selvinneet muita maita paremmin sosiaalisen kanssakäymisen rajoituksista ja korona-ajasta. Vakaviin mielenterveysongelmien ilmaantuvuus on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Tämä selviää kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa vertailtiin 11 maan kansalaisten kokemuksia.
Suomesta tutkimuksessa mukana oli Turun yliopisto. Tutkijat esittävät, että luottamus viranomaisten toimintaan korona-aikana on voinut vähentää riskiä vakaviin mielenterveysongelmiin. Uutisesta kirjoitti Helsingin Sanomat 4.6.2021.
Huoli työmäärän lisääntymisestä ja sairastumisesta rasittaa
Joissakin ammateissa korona on huonontanut työolosuhteita. Kirjoitimme helmikuussa, miten esimerkiksi työstressi sekä huoli työmäärän lisääntymisestä ja sairastumisesta ovat kuormittaneet hoitoalan työntekijöitä. Lue lisää Korona on rasittanut ammattiryhmiä eri tavoin. Ammattiryhmistä lähihoitajia on työssään sairastunut koronaan tiettävästi eniten.
Sairauspoissaolot eivät ole ainakaan lisääntyneet koronapandemian seurauksena. Ne vähenivät selvästi vuodesta 2019, erityisesti lyhyet poissaolot.
– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Tuula Haatainen korostaa.
Lue myös Nopea testi kertoo, miten voit työssäsi
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Mitä mieltä? Kommentoi!