Työelämä

Työterveyslaitos: Työeläkekuntoutuksella vain vähäinen vaikutus

Työeläkekuntoutuksella tavoitellaan pidempiä työuria ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Miten siinä onnistutaan, ei ole täysin selvää. Tutkimustietoa työeläkekuntoutuksesta kaivattaisiin lisää.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan työeläkekuntoutuksella näyttäisi olevan vain vähän vaikutusta työhön osallistumiseen. Vaikka suurin osa palasi töihin kuntoutuksen jälkeen, näin olisi todennäköisesti tapahtunut lähes yhtä yleisesti myös ilman kuntoutusta.

– Eniten kuntoutuksesta hyötyivät miehet ja naiset, joilla on mielenterveyshäiriö. Vähiten hyötyä saivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivät naiset, kertoo professori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta, jossa tutkimus tehtiin.

Työkyvyttömyyseläkkeet ja työeläkekuntoutus ovat kasvussa

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi viime vuonna kasvuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkettä sai 138 900 henkilöä, heistä 17 % osatyökyvyttömyyseläkettä. Etenkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi.

Työterveyslaitoksen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta selvittänyt tutkimus kohdistui vuosina 2008–2010 alkaneisiin kuntoutusjaksoihin. Tutkimusajankohdan jälkeen on tullut voimaan lakiuudistus, joka on nopeuttanut kuntoutukseen pääsyä. Työeläkekuntoutus onkin nopeasti yleistynyt 2010-luvulla. Työeläkekuntoutujia oli viime vuonna yli 18 000.

Työeläkekuntoutus nielee varoja, ja siksi sen vaikuttavuudesta ollaan erityisen kiinnostuneita. Vuonna 2017 kulut olivat kaikkiaan 151 miljoonaa euroa. Arvioidaan, että taloudellisesti työeläkekuntoutus maksaa itsensä takaisin, jos kuntoutuksessa ollut voi jatkaa sen avulla työuraansa keskimäärin vähintään puolellatoista vuodella.

Tutkimusta vaikuttavuudesta tarvitaan lisää

Työeläketutkimuksen tarpeellisuudesta ollaan yhtä mieltä työeläkeyhtiöissä ja Työterveyslaitoksessa.
Työeläkeyhtiöiden edustajat näkevät kuitenkin nyt tehdyssä tutkimusasettelussa joitakin puutteita, minkä vuoksi kovin suoria johtopäätöksiä tutkimuksesta ei voi tehdä.

– Meillä on ollut tiedossa, että pitkät kuntoutukset ovat selkeästi vaikuttavimpia. Lyhyet työkokeilut omassa työssä voivat olla tehottomia, jos niissä ei oteta tarpeeksi huomioon kuntoutujan terveydentilan asettamia haasteita ja muokata työnkuvaa riittävästi. Niiden käyttöä olisikin syytä jatkossa arvioida tarkemmin, Ilmarisen ylilääkäri, dosentti Maija Haanpää puolustaa työeläkekuntoutusta.

Varman ylilääkäri Jan Schugk toivoo tutkimusta eri kuntoutuskeinoista ja niiden vaikuttavuudesta erilaisiin työkykyongelmiin. Hänen mielestään asiaa tulisi tutkia myös kuntoutujien itsensä näkökulmasta. Schugk pohtii myös, kuntoutetaanko nykyisin liian työkykyisiä tai liian epätoivoisia tapauksia.

Myös muita keinoja haetaan ratkaisuksi työkyvyttömyyden ehkäisyyn työeläkekuntoutuksen oheen.
– Vaikuttaa siltä, että nykyisen työeläkekuntoutuksen keinoin työhön osallistumista ei pystytä lisäämään tehokkaasti. Tarvitaan lisäksi muita toimenpiteitä, esimerkiksi laajempaa työn muokkausta sekä parempaa ja pitkäkestoisempaa tukea työpaikalla, sanoo Viikari-Juntura.

Lue myös Realismia työhaaveisiin, kuntoutuja

Milloin työeläkekuntoutukseen?

Ammatilliseen työeläkekuntoutukseen voivat päästä työelämässä olevat, joiden sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan seuraavan viiden vuoden sisällä. Kuntoutus voi olla lyhytkestoisempaa, esimerkiksi työkokeilua ja työhön valmennusta, tai pitkäkestoisempaa, kuten uuteen ammattiin kouluttautumista.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä. Suurin osa hakemuksista tulee työterveyshuollon kautta. Työeläkekuntoutuksen järjestävät työeläkevakuutusyhtiöt ja Keva.

Kommentit

  1. Otsikko on tehty menneen ajan 2008-2010 pohjalta ja siksi harhaan johtava.

  2. Onko Arilla osoittaa jotain lähteitä vuosien 2008–2010 jälkeen tapahtuneista merkittävistä muutoksista vaikutuksessa?

    Jos toiminta olisi vähemmän kissanhännänvetoa eri toimijoiden (Kela, työeläkeyhtiöt, TE-toimistot) välillä ja enemmän tulosvastuullista, kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä kuntoutusta, pelkät hajautuneen kuntoutuskentän byrokratian pyörittämiseen liittyvät säästöt olisivat satoja miljoonia – kuntoutuneista ihmisistä koituneet säästöt vielä suuremmat (11 miljardia oli hiljattain OECD:n arvio Suomen kansantalouden menetyksistä pelkästään mielenterveysongelmien perusteella).

    Kide-säätiö onnistui Mielekäs työ-hankkeessaan yhteistyössä L&T:n kanssa kuntouttamaan 50% niin epätoivoisista tapauksista, että nykyjärjestelmä ei katso edes sinne päin kuntoutettavia valikoidessaan.

    Nykyjärjestelmä on ajautunut oman olemassaolonsa varjeluun alkuperäisen missionsa sijaan, ei ole legitimiteettiä nykymuodossa tällä häkkyrällä.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje