Työelämä

Urahyppy taaksepäin kannatti – kokeneesta pomosta tuli tyytyväinen alainen

Esihenkilön ja alaisen roolien vaihtuminen työpaikalla voi vaatia kaikilta totuttelemista. Kotimaa-lehden Mari Teinilä ja Freija Özcan ovat tyytyväisiä uusiin tehtäviinsä ja keskinäiseen yhteistyöhön.

| Teksti: Vesa Keinonen | Kuva: Jukka Granström

Mari Teinilä on tehnyt pitkän uran kristillisen median palveluksessa. Kotimaa-lehden päätoimittajana hän aloitti vuonna 2009.

Kokenut journalisti oli jo jonkin aikaa miettinyt, että hän kaipaisi työelämässä muutosta. Eläkeikäänkin on vielä useita vuosia.

– Kävi aika raskaaksi olla vastuullisessa työssä, joka tapahtuu jatkuvasti alakierteessä olevalla media-alalla. Talousluvut ovat menneet meilläkin alaspäin ja henkilöstön määrä on vähentynyt, Teinilä sanoo.

Päätoimittaja punnitsi vaihtoehtoja. Irtisanoutuako, vai löytyisikö jokin muu ratkaisu?

Päätoimittajuuden päättyminen rauhoitti Mari Teinilän elämän lisäksi myös sähköpostin viestitulvaa. Hän arvioi nyt toimittajana saavansa neljänneksen aiemmasta viestimäärästään.

Huolellisen harkinnan jälkeen Teinilä päätyi ehdottamaan yrityksen hallitukselle, että hän jäisi samaan työpaikkaan töihin mutta siirtyisi tavalliseksi toimittajaksi.

– Hallitus suhtautui ennakkoluulottomasti ehdotukseeni.

Teinilä kertoo, ettei muutos sinällään pelottanut. Enemmän hän pohdiskeli omia alaistaitojaan pitkän päätoimittajuuden jälkeen.

– Minusta hyvä alainen on sellainen, joka tekee sen, mitä sovitaan, on aktiivinen ideoimaan ja ylläpitää työpaikalla hyvää ilmapiiriä. Erityisesti arvostan valmiutta tuoda esille myös vaikeita asioita.

Viime kesän lopulla Mari Teinilä kertoi toimitukselle, että he saavat uuden päätoimittajan ja että hän itse jatkaa työyhteisössä yhtenä toimittajista. Teinilä luotti hallituksen osaavan valita seuraajan, eikä hän halunnut olla mukana rekrytoinnissa.

Kotimaa ilmoitti marraskuun lopulla uudesta päätoimittajasta. Hän tuli läheltä eli toimituksen sisältä. Ennen päätoimittajan pestiään Freija Özcan työskenteli viisi vuotta Kotimaa-lehden toimituspäällikkönä.

Vastuu on nyt erilaista

Kun päätoimittajuus joulukuun alussa vaihtui, Mari Teinilä piti suunnitellusti muutaman viikon rästivapaitaan. Hän halusi antaa seuraajalle täyden työrauhan heti alusta alkaen.

Tämän vuoden alusta hän palasi riviin tekemään toimittajan töitä.

– Se on ollut pitkän tauon jälkeen todella mielekästä. Päätoimittajan työssähän on paljon kaikenlaista kivaa ja innostavaa, mutta paljon myös etenkin sosiaalisen median myötä aikaa vievää ja kuormittavaa.

Teinilä miettii, että vastuuta on toki edelleenkin, mutta se on luonteeltaan erilaista.

– Päätoimittaja kantaa kokonaisvastuun ja voi joutua tekemään raskaitakin päätöksiä, kuten työntekijöiden irtisanomisia. Toimittajana minun vastuullani on tehdä sellaisia sisältöjä, joista jotkut ovat valmiita maksamaan.

Teinilä kertoo kokevansa olonsa nyt hyväksi ja energiseksi.

– Päätoimittajana tuntui siltä, että kaikki aivokapasiteetti on täynnä. Nyt sitä on taas vapautunut, mikä on toimittajan työssä hyvin tärkeää. Nyt jaksaa paremmin ideoida juttuaiheitakin.

Teinilä oli pitkään arvostetussa lehdessä päätoimittajana, ja hän on vaikuttanut myös Päätoimittajien Yhdistys PTY:ssä. Kutsuja merkittäviin tilaisuuksiin tuli säännöllisesti.

Vaivaako se, että yhteiskunnallinen status laski tittelin vaihtumisen myötä?

– Esimerkiksi eduskunnan puhemiehen aamiaiset ovat olleet hyviä ja informatiivisia tilaisuuksia, mutta identiteettini ja persoonani ei ole rakentunut tuon tyyppisten tilaisuuksien varaan, Teinilä sanoo.

Elämänlaatu voi parantua

Uudessa tehtävässään Teinilä ei juuri ole havainnut harmituksen aiheita. Yksi lievä sellainen löytyy pienen harkinnan jälkeen: toimituksen teknisissä järjestelmissä on ollut jonkin verran opettelemista. Päätoimittajana hänen ei tarvinnut osata käyttää niitä kaikkia.

Hän arvelee, että kaikkiaan muutos on ollut työnantajan kannalta monellakin tapaa hyödyllinen.

– Olin jo pitkään ajatellut, että tämän median, sen lukijoiden ja työyhteisönkin kannalta Kotimaahan olisi parasta saada uusi vetäjä. On tärkeää osata antaa nuoremmille tilaa.

Hän kannustaa muitakin ainakin harkitsemaan vastaavanlaista liikettä, jos nykyinen työ tuntuu raskaalta eikä innosta entiseen malliin. Siirtyminen alaspäin antaa parhaimmillaan lisää voimavaroja ja parantaa elämänlaatua.

Yhden neuvon Teinilä haluaa antaa. Päätöstä tehdessä kannattaa arvioida hyvin rehellisesti omaa identiteettiään. Kuinka paljon se on jonkin aseman varassa?

Freija Özcanin mielestä päätoimittajana on hyvä kyetä myös oman johtajuustyylinsä itsearviointiin. Hän haluisi olla ainakin helposti lähestyttävä esihenkilö.

Avoimuus helpotti muutosta

Kun Freija Özcan aloitti Kotimaa- ja Askel-lehtien päätoimittajana, hänestä tuli samalla entisen esihenkilönsä pomo.

Kotimaan toimituspäällikkönä eli ”jokapaikanhöylänä” hän oli tehnyt päätoimittajan kanssa tiivistä yhteistyötä.

– Päätoimittaja on kuitenkin se, joka juridisesti vastaa lehtien sisällöistä. Meillä hän osallistuu myös markkinointiin, koska olemme pieni mediatalo.

Özcan on työskennellyt monenlaisten päätoimittajien kanssa. Hän näkee toimituksen jäsenten suhteen päätoimittajaan aina herkkänä asiana.

Uusi päätoimittaja kertoo muutosta helpottaneen sen, että hänellä on ollut edeltäjänsä kanssa hyvät ja avoimet välit. Toisen mielipiteitä ei tulkita vaan kysytään suoraan.

– Toki olen välillä miettinyt, teenköhän nyt päätoimittajana jotakin väärin ja mitä Marikin tästä ajattelee. Puhuimmekin tästä, ja hän sanoi, ettei ole oikeita tai vääriä päätöksiä, on vain päätöksiä. Asioita voi tehdä niin monella tavalla.

Özcan kertoo joutuneensa uudessa roolissaan pohtimaan monenlaisia asioita pukeutumisesta lähtien. Sähköpostiinkin tulee kutsuja aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Toisaalta ajattelen, että minut on palkattu tähän tehtävään sellaisena kuin olen. Ei kannata kauheasti alkaa muuttua joksikin muuksi.

Ex-pomolle ei erityiskohtelua

Uusi päätoimittaja on tyytyväinen siitä, että Mari Teinilä jäi toimitukseen.

– Kokeneella ja paljon ihmisiä tuntevalla edeltäjälläni on runsaasti sellaista osaamista, jota minulla ei ole. Se tukee minua työssäni, koska en ole sen tyyppinen ihminen, joka ajattelisi, että minun pitäisi hallita kaikki. En ole myöskään kovin tarkka omasta arvostani, enkä koe toisia ihmisiä uhkana.

Özcan ymmärtää hyvin, ettei omassa toimituksessa varsin sujuvasti toteutunut työtehtävien muutos onnistu automaattisesti joka paikassa. Uusi esihenkilö saattaa esimerkiksi kokea entisen pomon jotenkin uhkaavan omaa arvoaan.

– Alemmaksi siirtyvälle voisi taas pahimmillaan jäädä sellaista harmituksen fiilistä, että nyt tuo seuraajani mokaa kaiken. Hän voisi ruveta neuvomaan liikaa tai alkaa työpaikalla purkamaan turhautumistaan.

Özcanin mukaan uuden esihenkilön varsinainen kardinaalivirhe olisi se, että hän kohtelisi entistä pomoaan eri tavalla kuin muita, esimerkiksi arastelemalla tai jollain tavoin alistamalla tätä. Hänestä linjan pitää olla hyvin selkeä siinä, miten työtoverien kanssa haluaa toimia.

Kotimaa-lehteä julkaisee Sacrum-Kotimaa Oy. Sen liiketoimintaan kuuluvat myös Askel-lehti sekä Kotimaa-verkkomedia.

Kommentit

  1. Erinomainen juttu ja tärkeä teema nostettavaksi esiin. Se kertoo myös paljon kyseisen työpaikan arvoista. Rohkeaa ja kunnioittavaa keskustelua.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje