Voimakkaalle työmelulle altistuneilla oli hieman muita suurempi sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riski, ilmenee pohjoismaisesta tutkimuksesta.
Suomessa tutkimuksessa käytetty 85 desibelin taso vastaa melualtistuksen ylempää toiminta-arvoa.
Tutkimuksen aineistona olivat yli 83 000 työntekijän tiedot kuudesta pohjoismaisesta seurantatutkimuksesta. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon melua eri ammateissa tavallisesti esiintyy. Tämän perusteella osallistujat jaettiin viiteen ryhmään työpäivän keskimääräisen melualtistuksen mukaan.
Vähintään 85 desibelin melulle altistuneilla sepelvaltimotaudin riski oli 10 prosenttia ja akuutin sydäninfarktin riski 12 prosenttia suurempi kuin alle 70 desibelin melulle altistuneilla.
Sairastumisriski näytti kasvavan melualtistuksen lisääntyessä. Tutkimustulos oli kuitenkin tilastollisesti luotettava pääasiassa ryhmässä, jonka melualtistus oli vähintään 85 desibeliä. Miehillä kohonnut riski havaittiin jo vähintään 75 desibelin altistuksessa.
Tutkijat ottivat laskelmissa huomioon muun muassa osallistujien sukupuolen, koulutuksen, tupakoinnin ja liikunnan. Lisäksi he tarkastelivat osallistujien kotiosoitteiden perusteella tieliikenteen melua. Työmelun ja liikennemelun yhteisvaikutuksesta ei saatu näyttöä.
Tutkimus ei osoita, että melu olisi aiheuttanut sydänsairaudet. Työmelulle altistumista ei mitattu henkilökohtaisesti, vaan se arvioitiin ammatissa tavallisesti esiintyvän melun perusteella. Tuloksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut työympäristön altisteet.
Suomessa 85 desibelin päivittäinen melualtistus on ylempi toiminta-arvo. Jos se ylittyy, työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma, annettava työntekijöille kuulonsuojaimet ja valvottava niiden käyttöä. Tutkimus antaa lisäperusteen työmelun vähentämiselle, vaikka melun yhteys sydänsairauksiin vaatii vielä lisätutkimuksia.
Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Work, Environment & Health -lehdessä 18. lokakuuta 2026.
Voimakkaan melun aiheuttama sydäninfarktiriski ei ole tutkijoille yllätys, myös ympäristömelupuolella tästä on tehty tutkimuksia pitkään. Koko ikäni työmelua tutkineena haluaisin kuitenkin, että työmelun vaikutuksista koottaisiin laaja-alainen katsaus, missä olisi mm. tutkimustuloksia tai esitettyjä epäilyjä kuulovaurioriskistä, vaikutuksista mielenterveyteen, vaikutuksista stressiin, vaikutuksista viestintään tai yleensä pohdintaa työn ääniympäristöistä, mistä on juuri valmistumassa tutkimus Työterveyslaitoksen ja A-Insinöörien toimesta. Lisäksi erityisryhmille kuten autistisille henkilöille, kuulovammaisille tai melulle herkille ihmisille melu vaikuttaa muita enemmän. Kuulo on syystäkin meille keskeinen aisti.
Kiitos palautteestasi ja asiantuntevista näkökulmista. Melu on tärkeä aihe. Olemme käsitelleet aihepiiriä lehdessä vuosien varrella monesta näkökulmasta, viimeksi uusimmassa numerossamme kuulonalenemaa.
Laaja katsaus olisi hyödyllinen, mutta lehden jutuilta edellytetään erilaista rajausta ja esitystapaa kuin tieteellisiltä katsausartikkeleilta. Julkaisemme tilaus- ja mainostuotoilla rahoitettavaa ammattilehteä, jonka juttujen on houkuteltava lukemaan ja tarjottava lukijoille hyötyä heidän työhönsä. Myös käytettävissä oleva tila edellyttää aiheiden rajaamista.
Lukijamme toivovat erityisesti ratkaisuja työpaikkojen ongelmiin. Siksi etsimme juttuihimme esimerkkiorganisaatioita, joiden kokemusten kautta voimme kertoa, miten ääniympäristöä on parannettu ja mitä muutoksilla on saavutettu. Tällaista työpaikkaa olemme etsineet myös ääniympäristöä käsittelevään juttuun, mutta sopivan esimerkin löytäminen on osoittautunut vaikeaksi.
… Kiitos myös tiedosta Työterveyslaitoksen ja A-Insinöörien valmistuvasta tutkimuksesta. Jos tiedossasi on työpaikka, jossa ääniympäristön ongelmiin on löydetty toimivia ratkaisuja tai huomioitu erityisesti ääniherkkien työntekijöiden tarpeita, kuulisimme siitä mielellämme.
Ystävällisin terveisin
Kirsi Väisänen
päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus