Pohjoismaisessa tutkimuksessa voimakkaalle työmelulle altistuneilla oli hieman muita suurempi sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riski. Suomessa tutkimuksessa käytetty 85 desibelin taso vastaa melualtistuksen ylempää toiminta-arvoa.

Tutkimuksen aineistona olivat yli 83 000 työntekijän tiedot kuudesta pohjoismaisesta seurantatutkimuksesta. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon melua eri ammateissa tavallisesti esiintyy. Tämän perusteella osallistujat jaettiin viiteen ryhmään työpäivän keskimääräisen melualtistuksen mukaan.

Vähintään 85 desibelin melulle altistuneilla sepelvaltimotaudin riski oli 10 prosenttia ja akuutin sydäninfarktin riski 12 prosenttia suurempi kuin alle 70 desibelin melulle altistuneilla.

Sairastumisriski näytti kasvavan melualtistuksen lisääntyessä. Tutkimustulos oli kuitenkin tilastollisesti luotettava pääasiassa ryhmässä, jonka melualtistus oli vähintään 85 desibeliä. Miehillä kohonnut riski havaittiin jo vähintään 75 desibelin altistuksessa.

Tutkijat ottivat laskelmissa huomioon muun muassa osallistujien sukupuolen, koulutuksen, tupakoinnin ja liikunnan. Lisäksi he tarkastelivat osallistujien kotiosoitteiden perusteella tieliikenteen melua. Työmelun ja liikennemelun yhteisvaikutuksesta ei saatu näyttöä.

Tutkimus ei osoita, että melu olisi aiheuttanut sydänsairaudet. Työmelulle altistumista ei mitattu henkilökohtaisesti, vaan se arvioitiin ammatissa tavallisesti esiintyvän melun perusteella. Tuloksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut työympäristön altisteet.

Suomessa 85 desibelin päivittäinen melualtistus on ylempi toiminta-arvo. Jos se ylittyy, työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma, annettava työntekijöille kuulonsuojaimet ja valvottava niiden käyttöä. Tutkimus antaa lisäperusteen työmelun vähentämiselle, vaikka melun yhteys sydänsairauksiin vaatii vielä lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Work, Environment & Health -lehdessä 18. lokakuuta 2026. Alkuperäinen tutkimus