Keskustelu tekoälyn vaikutuksista työelämään käy kiivaana. Vaikka tekoälyn työkäyttö ei ole Tilastokeskuksen mukaan vielä valtavirtaa, tekoälyosaamisesta ja riskien tunnistamisesta on lähitulevaisuudessa muodostumassa keskeinen työelämätaito.

Työntekijät hyödyntävät tekoälyä työssään toistaiseksi vaihtelevasti. Siinä missä toiset kokevat aivokärähdystä tekoälyn tuotosten jatkuvasta arvioinnista, harjoittelevat toiset käyttöä lähinnä tiedonhaun apuvälineenä.

Osaamisen edistämiseksi tekoälyyn pitäisikin rohkeasti tutustua ja käyttöä harjoitella. Riskien tunnistaminen voi kuitenkin myös jarruttaa tekoälyn käyttöä.

Haastatteluissamme nousee ajoittain esiin, että osa työntekijöistä epäröi tekoälyn käyttöä ympäristöhuolien vuoksi.

Tekoälypalvelinten kasvava sähkön, veden ja muiden luonnonvarojen kulutus on laajalti tunnistettu haaste ja herättää kysymyksiä tekoälyn käytön kestävyydestä. Vaikka ilmastonmuutos ja luontokato tuntuvat jääneen taka-alalle julkisessa keskustelussa, huoli ei ole kadonnut.

Neljä viidestä työntekijästä ilmaisi olevansa jossain määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta Työterveyslaitoksen Ilmastonmuutos ja työ -kyselyissä vuosina 2022 ja 2025. Erittäin tai äärimmäisen huolissaan olevien osuus kasvoi kyselyjen välillä noin neljänneksestä kolmannekseen. Työntekijöiden huoli ilmastonmuutoksesta on siis syventynyt.

Tekoälyyn pohjautuvilla ratkaisuilla on potentiaalia vauhdittaa vihreää siirtymää yrityksissä esimerkiksi optimoimalla resurssien käyttöä sekä simuloimalla toiminnan ympäristövaikutuksia.

Monelle työntekijälle tällaiset käyttökohteet jäävät arjessa etäisiksi ja keskeisempi kysymys onkin: miten itse voin käyttää tekoälyä työssäni kestävämmin?

Perusperiaate on, että tekstidatan kanssa työskentely on kestävämpää kuin kuva-, ääni- tai videosisällön tuottaminen. Kevyempiä tekoälymalleja kannattaa käyttää yksinkertaisiin tehtäviin. Selkeät ja johdonmukaiset kehotteet vähentävät useiden kyselyjen tarvetta.

Käytännön ratkaisuja ei kuitenkaan saisi jättää vain työntekijöiden vastuulle. Tekoälyn kestävään käyttöön tarvitaan ehdottomasti organisaatiotason linjauksia.

Ympäristökestävyys tulisi sisällyttää tekoälyn käytön ohjeisiin ja eettisiin periaatteisiin. Organisaatioiden pitäisi viestiä siitä, miten kestävyys huomioidaan tekoälyteknologioiden hankinnassa ja kehityksessä. Haasteena on, että usein ympäristökysymykset ajatellaan irrallisena teknologian käytöstä. Yksi syy tähän voi olla osaamisen puute.

Työterveyslaitoksen Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselyn perusteella noin 40 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävien suomalaisten yritysten edustajista oli vähintään jossain määrin samaa mieltä siitä, että heillä on riittävästi osaamista hyödyntää digitaalista teknologiaa kestävällä tavalla. Täysin samaa mieltä oli vain kuusi prosenttia.

Nykyisessä kehitysvauhdissa linjaukset tekoälyn kestävään käyttöön eivät ole helppoja, mutta niitä tarvitaan. Jos ja kun tavoitteena on edistää kaikkien työntekijöiden tekoälyosaamista, aiheellisiin tekoälyn käyttöä rajoittaviin huoliin pitää suhtautua vakavasti.

 

Kirjoittaja Jere Immonen toimii Työterveyslaitoksessa työn murroksen tutkijana.