Etätyö on arkea jo kolmessa neljästä yksityisen sektorin työpaikasta. Etätyön vakuutusturva on kuitenkin monelle arvoitus. Toimihenkilöliitto Erton kyselyn mukaan etätyötä sallivissa työpaikoissa 69 prosenttia työntekijöistä ei tiedä, onko työnantaja ottanut lakisääteistä laajemman vakuutusturvan.
Viidesosa tietää vakuutuksen olevan kunnossa, ja joka kymmenes vastaa, ettei työnantaja ole ottanut lisävakuutusta.
– Tapaturma ei oikeasti katso aikaa eikä paikkaa. Tapaturma tulisi korvata yhdenvertaisesti etä- ja lähityössä. Tämän toteuttaminen on työnantajien moraalinen velvollisuus. Jos vakuutustilanne ei korjaannu vapaaehtoisesti, työnantajien vakuuttamisvelvollisuus pitää toteuttaa lakisääteisesti, linjaa puheenjohtaja Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto Ertosta.
Kompastuminen ei aina ole työtapaturma
Lakisääteinen työnantajalle pakollinen työtapaturmavakuutus korvaa etätyöpäivän aikana sattuneita vahinkoja vain rajallisesti. Esimerkiksi etätyössä kompastumista ei korvata työtapaturmana, jos se ei ole sattunut työtä tehdessä tai työhön välittömästi liittyvässä toiminnassa. Esimerkki tällaisesta työtehtävästä voisi olla vaikka tulosteen hakeminen tulostimelta.
Aaltosen mielestä työnantajien on otettava vastuu tiedottamisesta. Hän esittää, että työnantaja on epäonnistunut pahasti, jos etätyötä tekevät eivät tiedä vakuutusturvaansa.
– Voisiko syynä olla se, ettei haluta keskustelua etätyön heikosta vakuutusturvasta? Aaltonen kysyy.
Etätyö siirtää kustannuksia työntekijöille
Liitto katsoo, että työnantajilla on moraalinen vastuu myös siksi, että etätyö on siirtänyt osan toimitilakustannuksista työntekijöille. Hänen mukaansa paras ratkaisu olisi vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
Erton yksityisen sektorin työolokysely tehtiin 1.–15.10.2025, ja siihen vastasi 3 028 henkilöä. Tulokset paljastavat ennen kaikkea tietoaukon: työnantajien viestintä vakuutusturvasta on puutteellista, ja etätyön pelisäännöt kaipaavat selkeytystä.


Mitä mieltä? Kommentoi!