Helsingin käräjäoikeus on tuominnut tilintarkastusalan yrityksen it-tiimin esihenkilön työaikarikkomuksesta. Hänelle ei kuitenkaan määrätty rangaistusta.

Tapauksessa on kyse työaikalain enimmäisaikaa koskevista säännöksistä. Työntekijän viikkotyöaika oli kahdella eri tarkastelujaksolla ollut keskimäärin 59,39 tuntia ja 60,17 tuntia, vaikka lain sallima enimmäistyöaika on 48 tuntia. Työntekijä teki siis neljän kuukauden jaksoilla keskimäärin 11,39 ja 12,17 tuntia viikossa yli sallitun enimmäismäärän.

Asiassa oli riitaa siitä, kuuluiko esihenkilön seurata alaisensa työaikaa ja puuttua sen ylittymiseen. Ratkaistavana oli myös, oliko hän toiminut huolimattomasti laiminlyödessään tämän tehtävän.

Esihenkilö oli saanut viikoittain alaisensa työaikaraportit, ja lisäksi HR-yksikkö oli toimittanut neljän kuukauden välein raportin, josta ilmeni liukuvan työajan ylitykset.

Esihenkilö kertoi, ettei henkilöstöhallinto ollut ohjeistanut häntä työajan enimmäismäärän seurantaan. Käräjäoikeuden mukaan hänen olisi silti asemansa perusteella pitänyt tuntea työaikalain sisältö ja toimia sen mukaisesti. Esihenkilö oli tiennyt työntekijän suurista työmääristä, vaikka tämä oli toimittanut raportit myöhässä.

Enimmäistyöajan seuranta kuuluu työnantajalle

Oikeus piti esihenkilön toimintaa enimmillään huolimattomuutena. Henkilöstöhallinnon ohjeistus oli ollut puutteellista, ja työntekijä itse halusi tehdä paljon töitä. Lisäksi esihenkilö oli ryhtynyt aktiivisiin toimiin, kun ylitykset oli havaittu neljän kuukauden raportista. Näistä syistä hänelle ei määrätty rangaistusta.

Työsuojelun juristi Anna-Lotta Castrén muistuttaa, että työnantajan vastuulla on huolehtia työntekijöidensä enimmäistyöajan seurannasta. Tapaus osoittaa, että esihenkilötasolla pitää ymmärtää työaikalain ajantasainen sisältö eikä tietämättömyys vapauta vastuusta.

 

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (11.12.2025).